This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

hiekka-makaroonilaatikko

Powerpoint esitys

2000-luvun medianlukutaito

 

Sosiaalinen media

Sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvaminen nykymaailmassa on muuttanut merkittävästi perinteistä joukkoviestintää. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan pääosin internetin verkkoympäristöä, jossa useat eri yhteisöt ja viestintäpalvelut kokoavat ihmiset ympäri maailmaa ottamaan kontaktia toistensa kanssa. Sosiaalinen media eroaa perinteistä viestijä vastaanottaja tyyppisestä perinteisestä joukkoviestinnästä siten, että sosiaalisen median viestintä tapahtuu monelta monille. Sosiaalisen median käyttäjät eivät ole verkossa kuluttajia, vaan ovat aktiivisia toimijoita. Siispä sosiaalisessa mediassa vallitseva yhteisöllisyys on kehittynyt parempaan päin verrattuna entiseen viestintään.

Selkeimmin näkyvillä olevia sosiaalisen median kenttiä ovat yli sata miljoona käyttäjää keränneet Facebook, MySpace ja Twitter. Edellä mainitut ovat esimerkkejä verkkoyhteisöistä, joissa käyttäjät jakavat tietoa yhteisön ihmisille. Puhuttaessa sosiaalisesta mediasta huomio kiinnittyy yleensä eniten vallalla oleviin ja tuoreisiin yhteisöihin kuten Facebookiin, luetaan perinteisemmät internetin keskuspalstat myös sosiaalisen median piiriin.

Kuuluminen johonkin yhteisöön on sitä merkityksellisen elämän etsintää, joka monelle on keskeisin sosiaalisen median käytön motivaatio. Kuulumisella ymmärretään pääsyä erilaisiin verkostoihin ja yhteisöihin, niissä vaikuttamisen motivaatiota ja taitoja. (Heinonen, Sirkka, 2009).

Juuri vaikuttavuus on sosiaalisen median parhaimpia puolia, sillä perinteisen mediassa yksittäisen ihmisen sanomaa oli vaikea tuoda esille niin laajasti, kuin sen on mahdollista sosiaalisen median avulla. Sosiaalisen median helppoa vaikutuskanavaa eivät käytä hyväksi vain yksittäiset henkilöt, vaan esimerkiksi poliittiset yhteisöt ja poliisi käyttävät yhteisöpalveluita tiedottamiseensa.

Jotkut syyttävät sosiaalista mediaa perinteisen sosiaalisen kanssakäynnin rappeutumisesta, koska uskovat että verkossa tapahtuvat viestintä vähentää interpersoonallista kanssakäymistä tehden ihmisistä epäsosiaalisempia. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa, sillä sosiaalisen median luoma kommunikointi lisää huomattavasti ihmisten sosiaalisuutta viemättä tilaa perinteiseltä kanssakäymiseltä.

Kuva1: http://www.vtt.fi/kuvat/uutta/mobiili%20sosiaalinen%20media_kuva.JPG

 

Internetin vaarat ja kriittinen medialukutaito


Internet on meille nykyään arkipäivää ja sen käyttäminen on todella helppoa, jopa pienelle lapsellekin. Pienen opastuksen jälkeen lapsi oppii kulkemaan suhteellisen vaivattomasti sivulta toiselle tahtonsa mukaan. Lapset kehittyvät Internetin käytössä pelottavan nopeasti ja heidän siellä viettämä aika lisääntyy vuosi vuodelta. Tämä altistaa heidät helposti erilaisille Internetissä piileville vaaroille, jotka eivät ole helposti aina aikuistenkaan havaittavissa, puhumattakaan sitten lasten ymmärrettävissä. Näihin asioihin tulisi nyky-yhteiskunnassa havahtua ja puuttua jo varhaisessa vaiheessa, koska Internet on jo nyt suuri osa jokapäiväistä elämäämme.

Internet on yksi suuri ja monisäikeinen informaatiotulva, joka tuo tietoa käyttäjän silmien eteen jossain muodossa, vaikka hän ei sitä tieten tahtoen etsisikään. Esimerkiksi markkinat käyttävät Internetiä häikäilemättömästi hyväkseen mainostaakseen tuotteidensa ja asioidensa puolesta. Nämä suunnataan usein juuri nuorille naamioiden mainokset ovelasti sekoittaen muun toimituksellisen aineiston sekaan viihdettä yms. Näin lasten ja nuorten on todella vaikea erottaa piilomainontaa muun uutisoinnin alta.

Internet mahdollistaa monia eri tapoja ilmaista itseään ja julkaista omia tai muiden mielipiteitä. Se onkin pullollaan erilaisia kirjoituksia ja julkaisuja (videoita yms.), joiden asioiden totuusperää on hyvin vaikea selvittää, koska osa niistä on esimerkiksi julkisesti muokattavissa. Internetistä löydettyyn tietoon tuleekin aina suhtautua kriittisesti ja lapset sekä nuoret tulisi opastaa etsimään tietoa aina useasta eri lähteestä.

Kuten mainittua, kaikennäköinen julkaiseminen on Internetissä vaivatonta. Kirjoitusten, kuvien ja videoiden lisääminen erilaisiin sosiaalisiin medioihin tapahtuu silmänräpäyksessä ja on kaikkien nähtävillä ja tarkasteltavissa. Ihminen jättää aina jäljen itsestään Internetiin siellä vierailtuaan ja tämä jälki ei sieltä ihan heti katoakkaan, jos ikinä. Esimerkiksi hetken mielijohteessa tai suutuspäissään nettiin ladatut videot yms. tallentuvat Internetiin ja ko. objektit sivuilta poistettuaankin ne pystytään onkimaan esiin tavalla tai toisella. Sosiaalisten medioiden ja julkisten julkaisujen ongelmana onkin helposti yksityisyyden suojan menettäminen, ahdistelu, kiusaaminen, hyväksikäyttö ja esimerkiksi ystäville tarkoitetun materiaalin leviäminen täysin vääriin käsiin. Juuri lapsia ja nuoria tulisi opastaa sosiaalisissa medioissa vaanivista vaaroista ja Internetin armottomuudesta julkaisujen kohdalla. Tahaton juttukin voi Internetin voimin kasvaa suunnattomiin mittasuhteisiin.


Taulukko 1. Suomalaisten sosiaalisen median käyttö 2010,       http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/files/103/560/Nayttokuva_2011-10-09_kohteessa_18.20.20.png
Taulukko 1. Suomalaisten sosiaalisen median käyttö 2010,       http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/files/103/560/Nayttokuva_2011-10-09_kohteessa_18.20.20.png
 

Yksi avainasioista Internetin käytön opettamisessa on vastuu. On ymmärrettävä, että Internet kykenee pahaan ja siellä ei voi tehdä aivan mitä tahansa, ilman että sillä olisi seuraamuksia. Tällöin ainoa, joka näistä seuraamuksista kantaa vastuun on käyttäjä itse. Kriittisen medialukutaidon omaksuminen on yksi tärkeimmistä taidoista mitä nykypäivän ihmisen, erityisesti lasten ja nuorten tulisi omaksua. Se auttaa heitä suhtautumaan Internetin tarjoamaan tietoon varauksella, käyttämään sosiaalisia medioita järkevällä otteella, julkaisemaan materiaalia harkitsevasti ja käyttämään yksityisyys- ja turvallisuussuojausta vaativia sovelluksia (esim. sähköposti yms.) turvallisesti.

 

 

Sosiaalinen media

 

Internetin mahdollisuudet ja lähdekritiikki

 

Internetin käytöllä on vuosien saatossa mahdollistettu useita mahdottomilta tuntuvia asioita mitkä helpottavat nykyään jokapäiväistä elämää. Internet auttaa ihmisiä esimerkiksi tiedonhaussa ja myös sen jakamisessa muille. Internetistä löytää nykypäivänä lähes poikkeuksetta kaikkeen etsimäänsä vastauksen, mutta tietysti kriittinen medialukutaito on myös tärkeää hallita ettei erehdy uskomaan käyttökelvotonta tietoa. Internet ei valitettavasti kuitenkaan ole saatavilla kaikkialla maailmassa, sillä esimerkiksi Afrikassa vain noin 11% väestöstä käyttää internetiä (taulukko 3). Yhteensä internetin käyttäjiä on noin 2 miljardia, mistä lähes puolet tulee Aasiasta (taulukko 2). Prosentuaalisesti suurin osuus väkilukuun suhteutettuna on kuitenkin Pohjois-Amerikassa missä n. 78% käyttää internetiä (taulukko 3).

Internet tarjoaa ihmisille useita muitakin mahdollisuuksia kuin tiedonhakua. Esimerkiksi arkipäiväisten asioiden kuten laskujen maksaminen tai verkkokauppojen käyttäminen ovat sähköisesti huomattavasti nopeampaa ja helpompaa, joskin tiettyjä turvallisuusriskejä on tässäkin olemassa. Internet avartaa myös maailmankuvaa eri kulttuurien ja maiden ihmisten oloista, mikä ei aina ehkä tule niin hyvin muualla mediassa esille. Internetissä myös kaikki vaikuttamisen mahdollisuudet ovat kattavammat ja jos haluaa esimerkiksi ottaa kantaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin on sen esille tuominen internetissä nykyään hyvinkin helppoa. (http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/ihana_internet/)

Aina ei voi kuitenkaan luottaa sokeasti internetissä julkaistuun tietoon ja oikeanlainen kriittisyys internetiä ja sieltä löytyviä lähteitä kohtaan on oltava hallussa. Lähdekritiikillä pyritäänkin tunnistamaan lähde mikä on riittävän kattava ja luotettava tiedonlähteenä käyttöä varten. Varsinkin nimettömänä internetiin on helppo syöttää tietoa millä ei ole mitään paikkaansa pitävyyttä ja tästä syystä esimerkiksi wikipedia ei useinkaan ole hyvä tiedonlähde sillä monet sivut ovat kaikkien vapaasti muokattavissa. Lähteiden kriittinen tarkastelu onkin tärkeä osa 2000-luvun internetin käyttöä ja medialukutaitoa. 

Taulukko 2. Internetin käyttäjien lukumäärä eri maanosissa

Taulukko 3. Internetin käyttäjien prosentuaalinen osuus maanosan asukaslukuun suhteutettuna

Lähteet

 

Internet


URL 1 : http://www.vtt.fi/kuvat/uutta/mobiili%20sosiaalinen%20media_kuva.JPG

URL 2: http://jarinopetus.wordpress.com/2011/09/09/4-luento-2000-luvun-medialukutaito/

URL 3 : http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/files/103/560/Nayttokuva_2011-10-09_kohteessa_18.20.20.png

URL 4 : http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/ihana_internet/

URL 5 : http://www.internetworldstats.com/stats.htm

Kirjat

Sirkka Heinonen; Sosiaalinen media: Avauksia nettiyhteisöjen maailmaan ja vuorovaikutuksen uusiin muotoihin, 2009

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Missä olette käyttäneet noiuta webbilinkkejä.. Eli lähdeluettelossanne on liuta linkkejä URL1-URLX, mutta tekstissä niihin ei viitata.

Tapa ilmoittaa lähteet ei ole myöskään APA6 (kasvatustieteissä käytettävä viittaustapa) mukainen.

Teidän tulisi tekstissä viitata noihin lähteisiin.. Esim. Laru (2011) tai Youtube (2012).

Nettilähteisiin viittaaminen:

Tekstissä:
Multimedia (2011)

Lähdeluettelossa
Multimedia. (2011, December 13). In Wikipedia, The Free Encyclopedia. Retrieved 10:52, December 14, 2011, from http://en.wikipedia.org/w/index.php?t...

Uujea. messevä meno

Mitä pölijät

Mors! Tätäki piti vissii testata.