This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

Hiekkalaatikko: Rillit huurussa!

Sisältöalue

 

JOHDANTO

Olipa kerran kolme hönttiä koneen käyttäjää. He eivät osanneet kerrassaan mitään "taikatemppuja" tietokoneella.Opettaja Laru oli jo aika epätoivoinen heidän kanssaan. Hän kuitenkin jaksoi antaa neuvoja ja toistella samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan... Ja vihdoin viimein he saivat aikaiseksi tekstiä ja osasivat jopa kopioida kuvia netistä, VAU!!!!!!!!

ASIAAN: CSCL (LSD)

Tietokoneavusteisella yhteisöllisellä oppimisella ( Computer Supported Collaborative Learning, CSCL) tarkoitetaan oppimis- ja opetuskäytäntöjä, joissa käytetään nykyaikaista tieto-ja viestintätekniikkaa. Sillä tuetaan oppilaiden yhtenäistä sosiaalista työskentelyä.

Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen on kiinteässä yhteydessä opettamisen ja oppimisen teorioissa, joissa on tapahtunut viime aikoina huomattava kehitystä.  Käsitykset ja ajatukset siitä, miten tekniikka pitäisi käyttää oppimisen ja opetuksen tukeen on muuttunut todella paljon 80-luvulta, jolloin oltiin vahvasti sitä mieltä, että oppijoiden tulisi oppia yksillöllisesti. Nykyään tehdyt tutkimukset korostavat tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia opettajien ja oppilaiden välistä, sekä oppilaiden keskinäisen sosiaalisen toiminnan tukemista. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että juuri tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen on yksi lupaavimmista tavoista käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksen ja oppimisen kehityksessä.

Yhteisöllisen oppimisen historiaa

Yhteisöllisen oppimisen synty on yhteydessä siihen, että kognitiivisen psykologian yksilökeskeistä, muistamista ja ulkoa osaamista korostavaa oppimiskäsitystä alettiin kritisoida 1970-luvulta lähtien. Vielä 1980-luvullakin opetuksessa kuitenkin korostettiin yksilöllistä oppimista. Vähitellen rinnalle nousi yhteistoiminnallinen oppiminen. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa ryhmän jäsenille jaettiin tehtävät, ja jokainen oli vastuussa omasta osiostaan. Lopuksi tehtävät yhdistettiin kokonaisuudeksi. Näin jokainen kantoi kortensa kekoon mutta varsinaista yhteistä tiedon hakemista, luomista ja rakentamista se ei ole.

1990-luvun aikana alkoi oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa tapahtua vähittäinen oppimisparadigman muutos. Alan kirjallisuudessa alettiin puhua yksilöllisen oppimisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen sijasta tai rinnalla yhteisöllisestä oppimisesta.

Yhteisöllisessä oppimisella tarkoitetaan oppimistapaa, jossa ryhmän tai yhteisön jäsenet osallistuvat yhteisen tiedon hakemiseen, rakentamiseen ja luomiseen. Yhteisöllinen oppiminen on koordinoitua yhdessä työskentelyä ja se käynnistää eräitä oppimisen mekanismeja, kuten kysyminen ja selittäminen, argumentointi ja palaute. Se kysyy oppijalta sitoutumista ryhmän yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisen toiminnan arviointiin. Yhteisöllinen oppiminen rakentuu toisaalta kognitiivista oppimistutkimuksen perinteistä ja toisaalta sosiokulttuuristen teorioiden oppimisesta.

Yhteisöllisen oppimisen kognitiivisia edustajia ovat mm. Ann Brown. Hän on kehittänyt mm. vastavuoroisen opettamisen menetelmän. Myös John Bransford on 1970-luvulta lähtien tutkinut metakogniota ja sen merkitystä oppimisessa.

Lähde, luettu 9.12.2011: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/3467/yliopist.pdf?sequence=2

http://edglo-ict.wikispaces.com/file/view/Didaktiikka+_16.10._TH.pdf

Teknologian käyttö yhteisöllisessä oppimisessa

Teknologia voi luoda puitteet sekä oman ajattelun, että sosiaalisesti jaetun osaamisen kehittämiseen. Useissa eri tutkimuksissa on kehitelty erilaisia tietoteknisiä välineitä ja ympäristöjä helpoittamaan yhteisöllistä oppimista. Oppimisympäristöt jotka on suunniteltu tukemaan ymmärrystä ja tiedonrakenteluun tähtäävää yhteisöllistä oppimista ovat saaneet lupavimmat tulokset. Tutkimukset ovat osoittaneet että yhteisöllisen tietokoneavusteisen ympäristön käyttöönotto lisää sekä oppilaiden keskinäisen, että oppilaiden ja opettajan välisen vuorovaikutuksen määrää ja laatua. Oppimisympäristö tekee vuorovaikutustapahtumat näkyviksi osallistujille, mikä lisää mahdollisuuksia keskinäisen ymmärryksen syntymiseen.

Tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisympäristön käytöllä luokkatilanteessa on ollut positiivisia vaikutuksia oppimiseen. Oppimisen parantumista on tapahtunut etenkin korkean tason kognitiivisissa prosesseissa ja taidoissa, joiden voidaan katsoa edustavan tietoyhteiskuntataitoja. Tietoyhteiskuntataidoilla tarkoitetaan taitoja, joiden katsotaan yleensä olevan ratkaisevia tulevaisuuden työtehtävissä ja tietoyhteiskunnassa selviämiseen liittyvissä toiminnoissa. Oppimisympäristön avulla voidaan tuottaa vuorovaikutusprosesseja, joissa oppilaat rakentavat tietoisesti uutta tietoa sosiaalisella tasolla.

Kouluissa toimivat opettajat eivät vielä pidä tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen periaatteita niin lupaavina kuin tiedeyhteisöissä. Puhutaankin, että tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen teoreettiset ja käytännölliset periaatteet ovat vielä liian kehittymättömiä vastaamaan käytännön opetuksen tarpeita. On tärkeää kehittää teoreettiseen tietoon perustuvia tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen ympäristöjä ja -työkaluja, joiden käyttö olisi sovitettu käytännön opetustilanteisiin sopivaksi. Yhteisöllisyyden tukemisessa ei ole ratkaisevaa pelkästään käytetty teknologia, vaan koko työskentelyn pedagoginen organisointi.

Jos ympäristö tukee tietoteknologiaa, jonka avulla voidaan innostaa oppijoita  monimutkaisten ajatteluprosessien avaamiseen, näkyväksi tekemiseen, pohtimiseen ja kriittiseen keskusteluun tietoteknologialla voi olla ratkaiseva merkitys opetuskäytäntöjen uudistamisessa. Useimpia verkko-opiskeluun luotuja välineitä ei ole tietoisesti suunniteltu pedagogisista lähtökohdista ja oppimista tukemaan. Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen luominen edellyttääkin huolellista suunnittelua ja yhteisöllisen työskentelyn tekemistä osaksi laajempaa sosiaalisen ympäristön kokonaisuutta. Onnistuneessa yhteisöllisessä verkko-oppimisessa on aitoa tarvetta yhteisölliselle toiminnalle ja oppimiselle (ns. aidot ryhmätehtävät) sekä tilaa neuvotteluille ja väärinymmärryksille.

 

Yhteisöllistä oppimista tukevia järjestelmiä

 

Tunnettuja yhteisöllistä oppimista tukevia järjestelmiä ovat esimerkiksi optima discendum ja wiki. Optimaan on mahdollista rakentaa oppimista tukevia yhteisöllisen oppimisen hankkeita samoin kuin massaluentoja. Optima oppimisympäristö tukee erilaisia oppimiskäsityksiä. Optima verkko-ympäristöllä on tehty jo laajoja esimerkiksi korkeakoulujen yhteistyötä lisääviä hankkeita. Sen monipuoliset viestintötyökalut mahdollistavat monipuolisen vuorovaikutuksen ja aidon keskustelun.

Wiki- yhteistyöohjelmistoja on monenlaisia. Erillaisuudet määräytyvät wikien ominaisuuksien mukaan. Wikit soveltuvat parhaiten tarkoitukseen, jossa on pääasiassa tekstisisältöjen kokoaminen monen käyttäjän toimesta. Sisällön muokkaamisesta  jää yleensä talteen aiemmat versiot, mikä mahdollistaa työskentelyn seuraamisen ja aiempien versioiden palauttamisen. Toinen keskeinen toiminto on keskustelu- tai kommenttipalsta, jonka avulla wikisivun sisällöstä voidaan antaa palautetta sekä suunnitella sisällöntuotannon seuraavia vaiheita. Keskustelua voidaan käyttää myös ideointiin, tiedon jakamiseen, yhteisölliseen oppimiseen ja tiedonrakenteluun. Tutkimusten mukaan wikien kaksi olennaisinta käyttötarkoitusta ovat käyttö yhteistyöalustana sekä yhteisöllisen tiedon kokoaminen. Selkeimmin koetut hyödyt wikien käytöstä liittyvät sen läpinäkyvyyteen ja ajantasaisuuteen. Lisäksi wikin on koettu mahdollistaneen uusia, entistä parempia toimintatapoja.

 

http://www.discendum.com/download/Optima_esite.pdf Hakupäivä 12.12.2011

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wiki#Wikipalvelut  Hakupäivä 12.12.2011

http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_7/yhteisollinen_oppiminen.htm Hakupäivä 11.12.2011

.

http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/csclmain.html Hakupäivä 11.12.2011

2
Likers
hekarsik, LaruX

Powerpoint esitys

Tsemppiä!

Hei hyvä alku teillä! Huumorin kukka on kaunis kukka

Henna, Raipe ja Jänis

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Nettilähde:

Tekstissä
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2011)

Lähdeluettelossa
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. (26.04.2011). Wikipedia, . Haettu 09.19, 14.12.2011 osoitteesta //fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mannerheimin_Lastensuojeluliitto&oldid=10107615.

Viekää esityksenne slideshareen
-- kirjaudu
-- upload (oranssi painike)
-- odota muunnosprosessin valmistumista
-- kun esityksesi on valmis: kopioi esityksen WWW-osoite selaimen osoitepalkista
-- purot.net wikissä paina lisää tekstilaatikon alta ja valitse sieltä muu
-- ota em. valikosta esitys ja liit kopioimasi linkki kohtaan www-osoite

@smentila kiitokset meilt'ä

hey terQt Marikalta ja Sannalta! ;D