This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

Hiekkalaatikko Sonja, Tiia, Heidi ja Henna

Sosiaalinen media

Aihe: Sosiaalinen media

Työryhmäläiset

Tiia (http://tiiablogi.wordpress.com)

Sonja (http://sonjasalo.wordpress.com)

Henna http://hennasblog.wordpress.com/

Heidi http://tvtkurssiblogi.wordpress.com/

 

 

Johdanto
 

Lapset viettävät yhä suuremman osan vapaa-ajastaan sosiaalisen median tarjoamissa palveluissa. Yhteydenpito kavereihin sujuu helposti Facebookin välityksellä samalla kun Youtube tarjoaa lukemattomat määrät musiikkia ja videoita ilmaiseksi. Kaverit jakavat mielenkiintoisia sisältöjä keskenään sosiaalisen median kautta. Palveluiden, kuten Facebookin, YouTuben, IRC-Gallerian ja Wikipedian käyttö on koululaisille arkipäiväistä toimintaa. Kouluissa näiden palveluiden hyödyntäminen osana opetusta on vielä varsin vähäistä. Kuitenkin sosiaalisen median käyttö luokissa oppiaineiden yhteydessä monipuolistaisi opetusta ja toisi koulun lähemmäksi oppilaiden maailmaa ja mediaympäristöä.

1.  Irc-Galleria

Suomalainen Dynamoid Oy avasi www-sivusto IRC-Gallerian joulukuussa 2000, ja alussa sen tarkoitus oli toimia Internet Relay Chatin käyttäjien kuvapalveluna, jossa voi nähdä keskustelukumppanin kasvot. Myöhemmin Irc-Galleria alkoi saada muitakin käyttäjiä, ja vuonna 2006 Irkkaajia oli enää vain 20% käyttäjistä. Irkkaajien ja pelkän Gallerian käyttäjien välillä on ollut kitkaa mm. siitä, että Gallerian käyttäjät ovat lyhentäneet Irc-Gallerian irkiksi. Ircin käyttäjät korostavat, että Irkkaaminen ja Irc-Galleria ovat kaksi eri asiaa. Irc-Galleriaa on usein lyhennetty myös Galtsuksi tai Galleriaksi. (Haettu 5.12.2011 osoitteesta www.irc-galleria.fi)

1.1 Käyttäjät

Facebookin ja muiden sosiaalisten medioiden myötä Irc-Gallerian käyttäjämäärä on laskenut huomattavasti: vuonna 2009 Irc-Galleriaan oli rekisteröitynyt yli 800 000 käyttäjää, kun taas vuoden 2011 lopussa Irc-Galleriassa oli enää 449 203 käyttäjää (Haettu 5.12.2011 osoitteista www.irc-galleria.fi ja http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/87481-suomen-oma-%E2%80%9Dnaamakirja%E2%80%9D-pulassa). Suomalaisista 13-19 vuotiaista nuorista yli 60% on rekisteröitynyt Irc-Galleriaan (Noppari, Uusitalo, Kupiainen ja Luostarinen (2008). Mä oon nyt online!. Tampere: Cityoffset.) Irc-Gallerian käyttäjien keski-ikä on 22,8 vuotta ja rekisteröitymisen alaikäraja on 12 vuotta. (Haettu 5.12.2011 osoitteesta www.irc-galleria.fi)

1.2 Käyttö

Irc-Galleriassa käyttäjä voi lisätä itsestään kuvia, videoita, kirjoittaa blogia ja liittyä itseään kiinnostaviin yhteisöihin. Käyttäjä saa itse päättää, mitä tietoja kertoo itsestään. Harvempi ilmoittaa sukunimeään. Ilmoittaa voi koko nimensä, asuinpaikan, sähköpostin, siviilisäädyn, kumppanin ja oman nimimerkin muissa sosiaalisissa ympäristöissä, kuten Skypessä, Last.fm:ssä ja MSN messengerissä. Irc-Galleriassa käyttävät voivat myös ostaa puhelimella VIP-paketteja, joiden avulla saa lisäominaisuuksia profiiliinsa. Puhelimella voi tilata itsensä myös etusivun Mun kuva, Mun yhteisö, Mun kysely ja Mun blogi laatikoihin, jolloin oma blogi/kuva/yhteisö/kysely näkyy etusivulla noin kymmenen minuuttia.  Tämä tuntuu olevan suosittua varsinkin nuoremmilla käyttäjillä. (vrt. www.irc-galleria.fi)

Irc-Gallerian yhteisöt on jaettu lukuisiin kategorioihin, esimerkiksi musiikkiin, tapahtumiin, harrastuksiin, mielipiteisiin jne. Jäsenet voivat keskustella yhteisöissä ja perustaa itse mielekkäitä yhteisöjä. Peruskouluikäisille suureksi huviksi on muodostunut yhteisöjen ylläpitäjän oikeuksien saaminen ja suurimman yhteisön tittelin metsästäminen, joiden eteen tulee usein mainostaa yhteisöä etusivun maksullisessa Mun yhteisö laatikossa. Irc-galleriaa on viety selkeästi Facebookin suuntaan, sillä Galleriassa voi nyt myös lisätä toisia käyttäjiä kaveriksi ja chattailla pikachatissa piilossa muiden katseilta. (Haettu 5.12.2011 osoitteesta www.irc-galleria.fi)

1.3 Vaarat

Vuonna 2005 Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus nettikiusaamisesta ja koulukiusaamisesta. Kävi ilmi, että vastanneista 12-17 vuotiaista nuorista 72% oli kiusattu netin välityksellä ja koulukiusattuja oli 77%. Lähes kaikkia nettikiusattuja oli kiusattu myös koulussa. Yleisimpiä nettikiusaamisen muotoja ovat nimittely ja loukkaaminen, myös salasanojen varastelua esiintyy. Nuoret ovat myös lisäneet toisistaan inhottavia kuvia. Suurin osa nettikiusatuista eivät kertoneet vanhemmilleen kiusaamisesta. (Salminen 2009, 55.)

On hyvä, että Irc-Galleriassa on alaikäraja, sillä kuka tahansa rekisteröitynyt voi kommentoida muille käyttäjille mitä vaan. Irc-Galleriassa on vaikea suojautua ilkeiltä sanoilta ja tuntemattomien vihjailuilta. Nettikiusaaminen onkin kasvanut radikaalisti viime aikoina, ja Irc-Galleriassa se tapahtuu vanhemmilta ja opettajilta näkymättömissä. Kiusaavan käyttäjän voi kyllä lisätä mustalle listalle, jolloin hän ei enää näe profiiliasi, mutta tämä on helppo kiertää jatkamalla kiusaamista jonkun kaverin profiilin kautta. Irc-Gallerian valvontaa pitäisi myös tiukentaa, sillä jopa alakouluikäiset lapset ottavat itsestään paljastavia kuvia ja kirjoittelevat törkeyksiä. Olisikin tärkeää, että vanhemmat vahtisivat lasten internetin käyttöä. 

 

 

Irc-Galleria on tehnyt nyt myös tiivistä yhteistyötä Poliisin kanssa, ja Irc-Galleriasta löytyykin kolme nettipoliisia, joiden kanssa nuoret kommunikoivat aktiivisesti.

2. Facebook

Facebook on sosiaalinen yhteisö, jonka avulla ihmiset voivat pitää yhteyttä ystäviinsä, löytää uusia ystäviä, jakaa kuvia ja kuulumisia muiden kanssa ja ilmaista mielenkiinnonkohteensa liittymällä niitä kuvaaviin yhteisöihin tai luomalla kokonaan oman yhteisön. Sivusto houkuttelee kävijöitä myös erilaisten sovellusten avulla, joilla voidaan muun muassa pelata. Facebookin suosio on kasvanut todella suureksi niin Suomessa kuin maailmallakin: 2009 Facebookin Finland-verkoston käyttäjämäärä ylitti miljoonan rajan maailmanlaajuisen käyttäjämäärän ylittäessä 200 miljoonan. (Aalto & Uusisaari 2009, 93.)

 

2.1 Lasten ja nuorten Facebook

Schroderuksen mukaan Facebook vastaa toiminnoiltaan, käyttötarkoitukseltaan ja käytettävyydeltään parhaiten sosiaalisen median määritelmää (2010, 7). Nykyajan lapset ovat jo hyvin nuorina taitavia tietokoneen käyttäjiä ja Facebookin kaltaiset sosiaaliset mediat tarjoavat heille joustavan ja maksuttoman tavan pitää yhteyttä ystäviin. Tutkimustulokset osoittavat lasten sosiaalisen median käytön olevan runsasta, mikä edellyttää vanhemmilta erityistä huomiota (Schroderus 2010, 7.)

        

2.2 Facebookin riskit

Vaikka lapset ja nuoret ovatkin taitavia tietokoneiden käyttäjiä, voivat he Facebookia käyttäessään törmätä asioihin, joita eivät täysin ymmärrä. Facebook edellyttää monen muun sivuston tavoin rekisteröitymistä, ja rekisteröitymisen aikana kysytään usein, mitä yhteystietoja haluaa jakaa kenenkin kanssa. Lapset ja nuoret voivat huomaamattaan antaa sähköpostitietonsa suurempaan levitykseen, jolloin sähköposti voi alkaa täyttymään erilaisista mainoksista. (Schroderus 2010, 8.) Lisäksi lapset ja nuoret saattavat levittää ystävistään, perheenjäsenistään tai tutuistaan tietoa, jota muut eivät haluaisi itsestään levitettävän.

Lapset ja nuoret saattavat julkaista esimerkiksi Facebookin tilapäivityksissään loukkaavia tekstejä jostakusta henkilöstä ymmärtämättä, miten vakavia seurauksia teolla voi pahimmillaan olla. Kunnianloukkaustapauksista oli jokin aika sitten monia uutisotsikoita. Esimerkiksi vuonna 2008 useita henkilöitä tuomittiin sakoilla Susan Ruususen kunnian loukkauksesta. Kunnianloukkauksesta voidaan rikoslain mukaan tuomita puoleksi vuodeksi vankeuteen, kun taas törkeästä kunnianloukkauksesta voi joutua vankilaan jopa kahdeksi vuodeksi. (Aalto & Uusisaari 2009, 148.) Rikosoikeudellinen ikäraja tosin on 15 vuotta, mutta se ei silti muuta teon vääryyttä ja vakavuutta. Myöskään kuvien julkaiseminen ilman kuvattavan lupaa ei ole sallittua. Tuskin kovin monet tulevat ajatelleeksi, että kuvattavan ollessa alaikäinen tarvitaan huoltajankin suostumus. (Aalto & Uusisaari 2009, 141.)

 

3. Youtube

Youtube on Googlen omistama internetissä toimiva videopalvelu. Sivusto on perustettu vuonna 2005. Se on käytettävissä 25 eri kielellä ja on maailmanlaajuisesti suosituin videoiden välitys- ja katselusivusto. YouTuben kautta voi mm. kuunnella musiikkia, katsoa videoita ja kirjautuneena käyttäjänä myös itse ladata palveluun materiaalia. Sinne ladatut videot ovat kaikkien vapaasti saatavilla. YouTube kehottaa käyttäjiään noudattamaan hyvän käyttäytymisen sääntöjä ja kieltää toisia ihmisiä loukkaavien tai vihamielisten sisältöjen julkaisemisen sivustolla. Myös kaikenlaisen väkivaltaisen ja alaikäisille haitallisen materiaalin lataaminen sivustolle on ehdottomasti kielletty. Sääntöjen vakava rikkominen ja toistuvat rikkomukset voivat johtaa tilin sulkemiseen ja videoiden poistamiseen palvelusta. (vrt. www.youtube.com)

YouTube kieltää tekijänoikeudellisesti suojattujen videoiden tuomisen palveluun ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa. Tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin valvonta ja poisto palvelusta on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi tehtäväksi. YouTube voi poistaa käyttäjien tunnuksia, jos nämä ovat tuoneet tekijänoikeuksia rikkovia videoita palveluun. YouTubessa vaanii myös tietoturvariskejä, kun tottumattomat käyttäjät availevat kommentteihin lisättyjä linkkejä, jotka pahimmassa tapauksessa sisältävät viruksia (Toivonen 2009, 13).

 

3.1 YouTube opetuskäytössä

Opettajien keskuudessa on ollut paljon keskustelua siitä, voiko YouTubesta löytyviä videoita näyttää tunnilla vai rajoittavatko tekijänoikeuslait niiden käyttöä. Opettajan tekijänoikeusoppaan mukaan videomateriaalin linkittäminen on sallittua, sillä se ei muodosta uutta teoskappaletta. Kuitenkin videoiden tallentaminen erillisiksi kopioiksi myöhempää käyttöä varten rikkoo tekijänoikeuslakia ja on siis kiellettyä. Lisäksi on epäselvää, mitkä YouTubessa olevista videoista luokitellaan elokuvateoksiksi, joiden esittäminen opetuksessa on kiellettyä. (Haettu 7.12.2011 osoitteesta http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/01/youtube-videoiden-esittaminen/)

4. Wikipedia

Wikipedia on kaikille tarkoitettu monikielinen, ilmainen ja vapaa tietosanakirja. Sen artikkeleita voi kuka tahansa kirjoittaa, muokata, kopioida ja levittää, myös myydä, jos Wikipedia ilmoitetaan tietolähteeksi ja lisenssiehdot täyttyvät. (Lyytinen & Jyrinki, 9, 2007). Wikipedia on osin syrjäyttänyt perinteiset painetut tietosanakirjat (Björk & Välimäki 7, 2007). Ne ovat kuitenkin erilaisia sisällöltään, tuotantotavaltaan ja toimintaperiaatteeltaan, joten Wikipedia toimii ainakin vielä lähinnä tietolähteenä tietosanakirjojen rinnalla. (Lyytinen & Jyrinki, 9, 2007).

4.1. Wikipedian historia

Wikipedian historia on lyhyt ja kasvu nopeaa. Se perustettiin vuonna 2001 Nupedia-projektin pohjalta. Projektinperustajan Jimmy Walesin tarkoituksena oli luoda asiantuntijoiden artikkeleille ja vertaisarviointiin perustuva tietosanakirja. Projekti kuitenkin eteni hitaasti, joten epämuodollisempi vapaa tietokirja wiki-tekniikalla osoittautui toimivammaksi. (Lyytinen & Jyrinki, 9, 2007.)

Suomenkielinen Wikipedia perustettiin vuonna 2002. Vuonna 2007 Wikipediassa oli lähes 5,5 miljoonaa artikkelia, joista englanninkielisiä oli 2 miljoonaa ja suomenkielisiä lähes 130 000. Eri kieliversioita tietosanakirjasta oli yli 100, aktiivisia kirjoittajia yli 75 000. Artikkelien määrä on kaksinkertaistunut vuosittain. (Lyytinen & Jyrinki, 9, 2007.)

4.2. Wikipedia ja tieto

Wikipedian kasvun takia tiedon määrittely on yhä tärkeämpää ja ajankohtaisempaa ja sen sensuroiminen yhä vaikeampaa (Mikkonen 2007, 23). Yleisesti Wikipedian tietoa ei pidetä luotettavana, Wikipedia-artikkelin kirjoittajahan voi olla kuka tahansa meistä. Wikipedia-tiedon luonne on kuitenkin erilaista kuin ns. luotettavan tieteellisen tiedon (Hintikka, 2007, 15).

 Hintikan (2007) mielestä Wikipediaa ei ole mielekästä verrata tieteelliseen tiedonkäsitykseen tai painettuun tietoon. Kuten tietosanakirjan tieto voi vanhentua ja osoittautua vääräksi, myös Wikipedian tieto muokkautuu kohti parasta lopputulosta. Surowieckin mielestä ristiriitainenkin, mutta riippumaton ja monipuolinen aineisto voi tuottaa paremman lopputuloksen kuin niukka aineisto tarkasti kontrolloituna. Suurin osa Wikipedian tiedosta ja näkemyksistä on muualta kuin Wikipedian kirjoittajilta, he ovat vain kirjanneet ne Wikipediaan. Vertaistuotanto (eng. pee production) mahdollistaa suuremman tietomäärän kuin yksikään yksittäinen ihminen. Wikipedia on joukkoälyn muoto. Ilman Wikipedian kaltaista kaikille vapaata tietosanakirjaa, monia sen sisältämiä tietoja ei olisi koskaan kirjattu ylös. (Hintikka 2007, 15-17).

4.3. Wikipedia koulutyössä

Lisääntynyt esitelmien ja esseiden teko ja internetin käyttö opetuksen apuna ovat johtaneet siihen, että oppilaat etsivät entistä suuremman osan oppimismateriaalista itse (Lehtiö & Sormunen & Hongisto, 2010). Medialukutaito, kriittinen tiedonetsintä ja tekstin lainaus- ja muokkaustaidot ovat välttämättömiä. Wikipedia-artikkeleiden lainausvapaus tarkoittaa sitä, että opiskelijalla täytyy olla hyvät luku- ja tekstinmuokkaustaidot (Vadén, 11, 2007). Tekstin kopioiminen suoraan omaan esseeseen ei aiheuta oppimista.

Wikipedia on yksi internetin suosituimmista sivustoista ja merkittävä tiedonjakaja (Lyytinen & Jyrinki, 9, 2007). Omana peruskouluaikanani opettajat kehottivat välttämään Wikipediaa tietolähteenä. Itse opettajana kannustaisin oppilaita hyödyntämään Wikipedian laajan tietomäärän, mutta suhtautumaan Wikipedian tietoon kuten muistakin lähteistä saatuun tietoon kriittisesti. Wikipedian toimintatapaa voisi hyödyntää koulutyössä. Oppilaat voisivat itse kirjoittaa artikkeleita, joita muut voivat muokata ja täydentää. Näin asioista saadaan paljon laajempia kokonaisuuksia, kun jokainen oppilas tai luokka ei aina etsi vain samoja perustietoja (vrt. perinteinen ryhmätyö) vaan pyrkivät tuomaan jotain uutta jo olemassa olevaan tekstiin. Kriittiset tiedonhaku-, kirjoitus-, luku- ja muut nykyajan tärkeät taidot kehittyvät.

5. Sosiaaliset mediat koulussa

Koulut ovat pyrkineet vastaamaan näihin ongelmiin, joihin lapset ja nuoret voivat törmätä Internetissä.  Esimerkiksi Oulun perusasteen alaluokilla opettajat ovat käyttäneet sosiaalista mediaa opetusvälineenä ja lisäksi kiinnittäneet opetuksessaan huomiota kriittiseen medialukutaitoon. Seuraavassa kaaviossa on esitetty, mitä sosiaalisen median välineitä opettajat ovat käyttäneet (Schroderus 2010, 39.)
 

Diagrammi 1. Opettajien käyttämät sosiaalisen median välineet.

 

Lähteet:

Aalto, T. & Uusisaari, M. (2009). Nettielämää: Sosiaalisen median maailmat. Jyväskylä: Gummerus.

Björk, B. & Välimäki, M. (2007) Wikipedia monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan. Teoksessa Tieteessä tapahtuu 7/2007, Helsinki.

Hintikka, K. (2007) Wikipedia joukkoälyn muotona. Teoksessa Tieteessä tapahtuu 7/2007, Helsinki.

Lehtiö, L. & Sormunen, E. & Hongisto, H.(2010) Wikipedia-artikkelin kirjoittaminen ryhmätyönä: informaatiolukutaidon opiskelu integroituna oppimistehtävään. Tampereen yliopisto.

Lyytinen, J. & Jyrinki T. (2007)  Lyhyt katsaus suomenkieliseen Wikipediaan. Teoksessa Tieteessä tapahtuu 7/2007, Helsinki.

Mikkonen, T. (2007) Wikipedia, vapaus ja sensuuri. Teoksessa Tieteessä tapahtuu 7/2007, Helsinki.

Noppari, E. & Uusitalo, N. & Kupiainen, R. & Luostarinen, H. (2008). Mä oon nyt online! Tampere: Cityoffset.

Schroderus, J. (2010). Sosiaalinen media opetustyössä: Oulun perusasteen alaluokkien opettajien sosiaalisen median opetuskäyttö. Oulun yliopisto.

kts. www.irc-galleria.net

kts. www.youtube.com

Vadén, T. (2007) Wikipedia ja filosofit: huomioita wikipedioiden epistemologisesta potentiaalista. Teoksessa Tieteessä tapahtuu 7/2007, Helsinki

Artikkelitehtävän powerpoint

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.