Työryhmäläiset

Jenna, Satu ja Emma.

http://hendeliina.wordpress.com

http://emmantvt.wordpress.com

http://satuntvt.wordpress.com

Aihe: Kriittinen medialukutaito

Kriittinen medialukutaito

JOHDANTO

Käsittelemme tässä raportissa kriittistä medialukutaitoa. Pohjalle määrittelemme käsitteet media ja kriittinen medialukutaito. Tarkastelemme kriittistä mediakasvatusta neljän eri näkökulman kautta. Lisäksi pohdiskelemme relevantin tiedon hakua ja oikeellisuutta.

1 MEDIAN MÄÄRITELMÄ

 Media tarkoittaa viestintäkanavia tai viestin välittäjiä. Mediaa nähdään joskus käytettävän synonyyminä joukkotiedotusvälineille eli massamedialle. Käsitteenä media on kuitenkin laajempi ja se sisältää muun muassa television, radion, sanomalehdet, Internetin, aikakausilehdet sekä niin sanotun sosiaalisen median. Asiayhteydestä riippuen se voi kuitenkin tarkoittaa myös tiettyä viestimuotoa (teksti, kuva, ääni) tai yksittäistä media-alan yritystä tai hanketta.

Medioiden koettu tärkeys

Taulukko 1. Median tärkeys (ihmiset, jotka kokevat median erittäin tärkeäksi) (Ylen suomalaiset verkossa, 2011)

2 KRIITTINEN MEDIALUKUTAITO

Suppeasti ajateltuna medialukutaito on valmius hyödyntää erilaisia koneita, välineitä ja viestimiä. Toiminnallinen medialukutaito sisältää edellisen lisäksi myös lukemista ja kirjoittamista eli ilmaisun-, tulkinnan- ja tiedonhankinnantaitoja. Luovat mediankäyttäjät kykenevät käyttämään, soveltamaan ja arvioimaan mediaa tarpeen mukaan. Opettajilta ja oppijoilta vaaditaan oppimisprosessissa teknisiä valmiuksia, tiedontuottamiskykyä ja taitoa analysoida erilaisia oppimateriaaleja. Esimerkiksi tieto ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus vaatii opettajalta paljon myös verkkopedagogiikan tuntemista.

Kokonaisuudessaan kriittinen medialukutaito tarkoittaa, että mediankäyttäjä osaa erottaa tärkeän ja vähemmän oleellisen tiedon toisistaan ja löytää tarvitsemansa tiedon tietomassasta ja osaa muodostaa niiden pohjalta oman näkemyksensä asioista. (e-oppiminen, 2002 - 2003)

(Kuvaa ei voitu kopioida, löytyy paperiversiosta.)

Kuva 1. 2000-luvun medialukutaito (Laru, J, 2011)

3 KRIITTISYYS MEDIAKASVATUKSESSA

Kriittiselle median tarkastelulle ei ole yksiselitteistä tulkintaa, vaan sen tarkastelu voidaan kohdistaa mediaan erikulttuurisissa osissaan, esimerkiksi välineenä tai informaatiolähteenä. Kasvatustavoitteena kriittinen mediatulkinta on moniulotteinen ja tämän vuoksi sen tavoitteeseen pääsemisessä kohdataan sekä käytännöllisiä, että teoreettisia ongelmia. Erilaiset määritelmät medialukutaidosta sisältävät monimuotoisia käsittely- ja tulkintatapoja, esimerkiksi opetusministeriön Mediamuffinssi- hankkeessa kriittinen medialukutaito on määritelty Kyvyksi analysoida, tulkita, luoda, ilmaista ja osallistua. (Paananen, 2010, 26)

Itsenäiseen ajatteluun ja asioiden eri näkökulmasta tarkasteluun kykenevä ihminen pystyy tunnistamaan erilasia mediatekstejä, kyseenalaistamaan ja luomaan niitä sekä käsittelemään tietoa monipuolisesti. Tällainen henkilö osaa tehdä omia valintoja ja kykenee käyttämään medioita oman tarpeidensa mukaisesti. (Paananen, 2010, 26)

3.1 Itseen kohdistuva kriittisyys

Ihmisen tulee omaksua oma roolinsa mediaviestien vastaanotossa aktiivisena ja merkityksiä luovana toimijana. Näin ollen mediakriittisyyden voidaan ajatella olevan itsesuojelutaito. Kriittinen oppilas vertailee omia mielipiteitään jatkuvasti muiden toimijoiden kanssa. Kriittinen ihminen on avoin myös uusille näkökulmille ja ajatuksille, eikä sokeasti usko vain omia käsityksiään. (Paananen, 2010, 61 -62)

4 MEDIAN NELJÄ ERI OSA-ALUETTA

Mediaan kohdistuva kritiikki on mahdollista jakaa eri tavoin. Sanana kritiikki saa usein negatiivisen sävyn. Kriittisyys ei kuitenkaan ole kielteinen asenne asioita ja ilmiöitä kohtaan vaan pikemminkin tutkivaa ja kyseenalaistavaa pohdintaa sekä toimintaa ottaen huomioon useita näkökulmia yhden sijaan. (Paananen, 2010, 26)

4.1 Tietokriittinen näkökulma

Tietokriittisen näkökulman tavoitteena on arvioida tietolähteen luotettavuutta. Painettuja teoksia on totuttu pitämään luotettavina tiedonlähteinä, mutta nyky-yhteiskunnassa digitaalisten medioiden tarjoamien tietojen totuudenmukaisuuden arviointi on koettu haastavaksi. Internet on korvannut perinteiset tiedonlähteet, koska tiedon tuottaminen, julkaisu ja siirtäminen on helpompaa sähköisesti. Tietokriittinen näkökulma arvioi median luomien tekstien totuudellisuutta.

Tietojen kriittinen arviointi vaati taustalle kokemuksen kautta saatuja tietoja. Tämän takia etenkin la