This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

Hiekkalaatikko ViAnKa

  1. Luo oma sivu ryhmäsi wikille "ryhmien työtilat" sivun alle.
  2. Luo sinne "hiekkalaatikko" niminen alasivu
  3. Mene hiekkalaatikolle ja kokeile wikin toimintoja
    1. Keskustele & Ideoi (oikea reuna)
    2. Lisää toimintoa (tekstiä, kuva, liitetiedosto, muuta sisältöä
    3. Selaa muutoksia (yläreuna)

Esitelmä

Kehitysmaat jaloilleen tieto- ja viestintäteknologian avulla?

 

Kehitysmaan määritelmä

Kehitysmaa on Wikipedian mukaan teollisuusmaihin tai rikkaisiin maihin verrattuna tietyillä indikaattoreilla katsottuna alikehittynyt tai vähemmän kehittynyt valtio. Usealla kehitysmaalla on kolonialistinen menneisyys siirtomaana.

Kehitysmaan tunnusomaisia piirteitä ovat alhainen bruttokansantuote, puutteellinen koulutustaso, korkea lapsikuolleisuus, suuri syntyvyys, epätasa-arvo.

Kehitysapu

Kehitys apu on yleisimmin humanitääristä, kuten ruokaa ja lääkkeitä. Koulutusjärjestelmään liittyvät avunannot ovat voimakkaasti kasvussa.

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto ja viestintäteknologia tarkoittaa elektronisia apukeinoja, jotka liittyvät tietojenkäsittelyyn. Esimerkkejä tästä ovat levyt/kasetit, optiset levyt, radio ja televisio, mikrofoni, kamera, kaiutin, puhelin, erilaiset tietokoneet, tiedonsiirtoon tarkoitetut teknologiat, kuten lähiverkot ja mobiiliyhteydet.
Pohdintaa

Tieto- ja viestintätekniikasta koituvat mahdolliset hyödyt kehitysmaalle

Sivistystehtävä

Tieto- ja viestintäteknologia on hyvä keino valistamiseen ja sivistämiseen. Monilla ihmisillä kehitysmaissa ei ole tarpeeksi tietoa esimerkiksi hygieniasta, vaikka se meistä tuntuisikin itsestäänselvyydeltä. Kehitysmaissa on myös paljon erilaisia sairauksia, jotka hidastavat yhteiskunnan kehitystä. Näistä ehkä raadollisin esimerkki on AIDS, joka koskettaa olennaisesti myös lapsia. Kehitysmaissa lapsikuolleisuus onkin erittäin suurta. Mikäli ihmisillä kehitysmaissa olisi tietokoneet, he saisivat sivistystä ja tietoa kyseisistä aiheista.

Koulutusjärjestelmä

Nykyisin Afrikassa lähes kaikki pääsevät kouluun, myös tytöt. Opetusmetodit kehitysmaissa ovat kuitenkin vielä hyvin alkeellisia ja esimerkiksi opettajilla ei ole tietoa oikeista didaktiikan menetelmistä. Opettajien koulutuksen tehostamiseksi tietotekniikka tulisi tarpeeseen. Tietotekniikkaa tarvittaisiin myös opettamiseen, sillä se on loistava ja hyvä keino saada tietoa nopeasti ja vaivattomasti eri lähteistä. Tämä avartaisi lasten maailmankuvaa, parantaisi jatko-opiskelumahdollisuuksia, sekä sitä kautta antaisi lapselle paremmat mahdollisuudet selviytyä nyky-yhteiskunnassa.

Uskaltaisimme väittää, että tietotekniikka on pohja hyvälle koulutusjärjestelmälle ja tiedonkäsittelylle. Tällaisesta koulutusjärjestelmästä olisi hyötyä koko valtiolle, sillä hyvin koulutetulla väestöllä olisi mahdollisuus viedä eteenpäin koko maata. Tietotekniikka voisi auttaa maata pysymään mukana kansainvälisessä kehityksessä.
 

Yhteiskunnan läpinäkyvyys

 

Mielipiteiden vaihto ja avoin keskustelu ovat hyvinvoinnin edellytys. Olisi hyvin tärkeää, ettei tietotekniikan käyttöä rajoitettaisi ylemmiltä tahoilta vaan viestintä olisi avointa ja rehellistä. Kansalaiset voisivat keskustella esimerkiksi nettikeskustelupalstoilla sekä maiden että pienempienkin yhteisöjen ja yksilöiden ongelmista.

 

Tietotekniikan avulla yhteiskunnan päätäntäelinten toiminta voidaan saada koko kansan tietoisuuteen.  Tällä tavoin kansalaiset saadaan mukaan yhteiskunnan toimintaan, ja he kiinnostuvat poliittisesta vaikuttamisesta. Jo varhaisina kouluvuosina lapsille olisi hyvä opettaa kriittistä kansalaisuutta, sillä vain se auttaa asioita muuttumaan. Esimerkiksi Euroopan Unionia ei olisi syntynyt, ellei olisi ollut tietoa muiden maiden samankaltaisista tarpeista.

 

Yhteiskunnan läpinäkyvyyteen liittyy myös sen oma ja yksilöiden historia, joka on helposti jokaisen kansalaisen saatavilla tietotekniikan avulla, esimerkiksi tietoa sodista, uskonnoista ja muista tärkeistä historian käännekohdista. Mikäli kehitysmaiden ihmisillä olisi saatavilla tietoa oman maan historiasta, olisi helpompi olla toistamatta samoja virheitä.

 

 

 

Globalisaatio
 

Globalisaatio tarkoittaa ikään kuin maapallon pienenemistä. Välimatkat lyhenevät ja viestintä maiden rajojen ylitse helpottuu. Internet ja televisio ovat globalisaation edellytyksiä. Vain yhdellä hiiren painalluksella saamme välitettyä tietoa toiselle puolelle maailmaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on myös Skype, jonka avulla voimme ilmaiseksi keskustella videoneuvotteluna ympäri maailmaa.

 

Kehitysmaat ovat tästä kaikesta vielä jäljessä ja eivät ole niin konkreettisesti mukana globalisaatiossa kuin muut maat. Maan rajojen ylittävä viestintä välittää helposti tietoa, taitoa ja kokemuksia. Kehitysmaiden edistymiselle olisikin hyvin tärkeää globalisaation kasvu. Oman maan vertailu muihin maihin voi helpottaa maan kehitystä. Se avaa myös silmiä monille asioille, kuten tasa-arvolle. Kehitysmaiden naiset voivat alkaa miettimään omia olosuhteitaan näkemällä Länsimaalaisten naisten elämää. Pitävätkö he sitten omaa vai heidän elämäntapaansa parempana, on eri asia.

Ongelmia

 

Kysymyksenä kyseinen aihe kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä tämän toteuttaminen on hyvinkin ongelmallinen. Mistä rahat saataisiin? Kuka rahoittaisi tämän kaiken? Onko Länsimailla velvollisuus auttaa? Eivätkö omat taloudelliset ongelmat pitäisi ensin ratkaista? Jos esimerkiksi Microsoft alkaisi rahoittaa kehitysmaiden tieto- ja viestintäteknologian kehittämishanketta, sillä olisi kuitenkin taustalla ajatus omasta kaupallisesta hyötymisestä. Hankkeen täytyisi lähteä puhtaasti halusta olla avuksi ja kehittämässä köyhiä maita.

 

Edellytys sille, että kehitysmaat pääsisivät jaloilleen, on uusien työpaikkojen luominen. Tieto- ja viestintäteknologia tarvitsisi valtavan määrän tiedollista pääomaa, eikä kehitysmaissa ole sitä. Aivovuotoa tuskin rikkaista jälkiteollisuusmaista liikenisi kehitysmaille, sillä yksilöit juoksevat rahan perässä. Vain koulutusjärjestelmän uudistuksilla jälkeen jääneisiin maihin saataisiin oppineita nuoria ja aikuisia. Aina uuden teknologisen keksinnön saapuessa markkinoille, pidetään sitä vastauksena moniin ongelmiin esimerkiksi opetuksessa. Kuitenkaan näin ei tapahdu.

 

Tieto- ja viestintäteknologian viemistä kehitysmaille voidaan tarkastella myös luonnonvarojen kannalta. Mikäli tekniikkaa valmistavia tehtaita tulisi kehitysmaihin, olisi siellä pian samat ongelmat kuin länsimaissakin. Toiseksi tehtaiden rakentaminen on resurssien kannalta lähes mahdotonta, ainakin tällä hetkellä. Kun kehitysmaissa ei voida itse valmistaa kaikkea tämän edellyttämää tekniikkaa, pitäisi se jollain tapaa kuljettaa teollistuneista maista. Tämä aiheuttaisi valtavat saasteet ja rahaongelmat.

 

 

Tieto- ja viestintäteknologiasta aiheutuvat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat nousseet pintaan länsimaissa vasta viime vuosina. Huonot vaikutteet median luomista roolimalleista, terveydelliset ongelmat liikkumisen vähentymisestä, sekä mielenterveysongelmat vuorovaikutuksen puutteesta ovat havahduttavia. Esimerkiksi passiivinen television katselu kuluttaa energiaa vähemmän kuin nukkuminen, jossa aivotoimintaa kuitenkin on havaittavissa. Ovatko nämä asioita, joilla nostamme kehitysmaat jaloilleen? Aihe on hyvin haastava, eikä siihen voi vastata mustavalkoajattelulla. Mielestämme tieto- ja viestintäteknologia voi olla apuna nostamaan kehitysmaat jaloilleen, mutta se yksistään ei riitä.

 

 

Lähteet:

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto-_ja_viestint%C3%A4teknologia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysmaa

http://i.images.cdn.fotopedia.com/flickr-537305224-original/People_around_the_World/Africa/Children_in_Birao_08.jpg

 

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Hei ootte muuten rinnastettuna LO-11A:n ja LO-11B:n. Teillä pitää laittaa tuo alisteiseksi LO-11A:lle :)

Hei testataan!