Tepon ja Santerin ryhmätyö: Historia

Kirjekurssien aikakausi (1700-1950)

Vuonna 1873 Anna Ticknor loi pohjan kirjekursseille, joilla kotona asuvat naiset pystyivät opiskelemaan itselleen ammatin. Kirjekursseja tarvittiin, koska naiset olivat siihen aikaan melko lailla sidottu kiinni kodin ylläpitämiseen ja lasten kasvattamiseen. Kirjekurssien idea oli, että oppimateriaalit liikkuivat opiskelijoilta opettajille ja toisinpäin postin välityksellä. Opettaminen ja oppiminen tapahtui näin ollen ilman oppilaan ja opettajan välistä interaktoita. Kirjekurssit olivat kylläkin siihen aikaan melko suosittu ja tehokas tapa sivistää itseään.

 Kuva 1. Kirje. Creative Commons http://www.flickr.com/photos/staralee/464250380/sizes/m/in/photostream/

Vuonna 1915 tuli tutkimus Alabaman yliopistolta, missä oli saatu selville, että tarvittiin uudenlaisia pedagogisia malleja.

Vuonna 1923 Thomas Edison taas ilmoitti, että vanha ennustus on käymässä toteen. Ennustuksen aiheena oli, että liikkuva kuva (motion picture= eli siis elokuvat) tulee korvaamaan kirjat ensisijaisena tiedon lähteenä. Tähän kuitenkin menisi aikaa noin kaksikymmentä vuotta.

Vuoteen 1940 mennessä oli olemassa vain yksi college-tasoinen kurssi radion välityksellä. Radion välityksellä annettavaa opetusta olisi haluttu enemmän ja se olisi ollut aikanaan suosittua.

Ensimmäisen kerran televisio nähtiin opetuskäytössä vuonna 1932, kun IOWA:n yliopisto ilmoitti, että siellä se televisio nyt on ollut opetusvälineenä. Televisiosta sanottiin sen olevan aikaansa edellä ja tietenkin se on mullistanut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön totaalisesti.

Toinen maailmansota (1939-1945)

Toisen maailmansodan aika oli tieto- ja viestintätekniikassa Alan Turingin juhla-aikaa. Turing kehitteli paljon ohjelmia ja laitteita, jotka ovat (opetus)käytössä tänäkin päivänä. Alan Turingia pidetään yhtenä modernin tietojenkäsittelyn merkittävimmistä uranuurtajista. Hän muun muassa suunnitteli yhden ensimmäisistä ohjelmoitavista digitaalisista tietokoneista ja myös rakensi siitä protyypin Manchesterin yliopistossa.

Kylmän sodan aikainen avaruusaika (Space age in education) jätti myös jälkensä opetusteknologiaan ja tieto- ja viestintäteknologiaan. Video- ja audiokonferenssit, broadcasting (tv:n tai radion välityksellä lähettäminen), tietokoneet ja opetusvälineet olivat kylmän sodan aikaansaannoksia.

1950-1980 Joukkoviestimet & audio- ja videokonferenssit etäopetuksen menetelminä

Audiovisuaalinen. Liian vaikea sana maallikolle? Helsingin sanomien 20. maaliskuuta vuonna 1955 julkaistu artikkeli kertoo silloisen ajan opetusmenetelmistä. Audiovisuaalisuutta eli kuulon ja näön kautta tapahtuvaa oppimista alettiin hyödyntää tosissaan vasta tällöin. Artikkelissa todetaan, että tässä on kysymyksessä tulevaisuuden menetelmä, jossa olisi vielä paljon kehittämistä, mutta jonka merkitys nykyisessä kouluopetuksessa tulisi olemaan kiistaton. Eipä muuten oltu väärässä!!! Ameriikassa vuonna 1963 kehiteltiin ''super-powered'' lähettimiä, joilla voitiin lähettää joko nauhoitettu tai livenä tapahtuvaa ''Opetus-tv:tä'' eri tasoisille oppilaitoksille lähettimen lähialueilla. (n.200 mailia) --> ITFS = Instructional Television Fixed Service. Tämä asia herätti paljon positiivisia tunteita erityisesti opiskelijoissa, koska enään ei tarvinnut ajaa pitkää matkaa luennoille. Tästä Instructional TV:stä oli paljon hyötyä, muun muassa opetuksen nopeuttaminen ja opetuksen esittäminen suuremmille joukoille.

 Kuva 2. Vanhanajan televisio. Creative Commons http://www.flickr.com/photos/narisa/96367167/sizes/m/in/photostream/

Oulun yliopisto siirtyi sateelliittivideoneuvotteluaikaan, kun yhteys nimeltä Tele-X sateelliittiyhteys Oulun yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun välillä saatiin toimintakuntoon 26.marraskuuta 1992. Jo seuraavana päivänä yhteyttä käytettiin täydennyskoulutuskeskuksen DISKO-projektissa.

Tärkeitä henkilöitä tieto- ja viestintätekniikan historiassa

1930-luvulla tekniikka oli vielä epäkypsää, mutta Vannebar Bushin visiot, kuten Memex kypsiä. Memex- esittelyvideo löytyy Youtubesta tämän linkin takaa:

B.F. Skinner kehitteli ensimmäisenä ''opetuskoneen,'' jota oppilaat käyttivät yksinään. Tästä johtuvat juuret tietokoneavusteiseen oppimiseen.

Taulukko 1. Koulutusnäkemysten kehittyminen suhteessa teknologian kehittymiseen. http://www.google.fi/imgres?q=tietokoneavusteinen+oppiminen&hl=fi&client=firefox-a&hs=k8h&sa=X&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1600&bih=770&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=KiQ-ztS5G-nauM:&imgrefurl=http://cc.joensuu.fi/~spitkan/tutkimus/gradu/luku21.htm&docid=almMwjFGhrhQZM&imgurl=http://cc.joensuu.fi/~spitkan/tutkimus/gradu/luku212.gif&w=276&h=281&ei=fungTu2LOKOM4gSgiKzPBg&zoom=1&iact=hc&vpx=177&vpy=324&dur=216&hovh=180&hovw=177&tx=122&ty=84&sig=104364062991621115525&page=3&tbnh=120&tbnw=118&start=68&ndsp=35&ved=1t:429,r:27,s:68

Xerox Parc on myös yksi suurimmista visionääreistä ja kehittäjistä tieto- ja viestintäteknologian historiassa ja kehityksessä Xerox Parc sai tutkijalle ihanteellisen tilanteen kun hän sai käytännössä pohjattoman kassan ja täysin vapaat kädet omille tutkimuksille. Tämä tilanne syntyi Engelbartin demosta ja sen luomasta uhkakuvasta kopiokoneille sähköisestä paperista. Tämä demo löytyy oheisesta linkistä:

Xerox Parc itse asiassa visioi jo 70-luvulla sen minkä Apple toteutti 2000-luvulla, eli tablet laitteen. Xerox visioi jo tuolloin oppilaalle henkilökohtaisen tietokoneen joka toimisi oppimisen apuvälineenä. Tätä tietokonetta olisi helppo kuljettaa  mukana, sekä se toimisi näyttöä koskettamalla.

Tieto- & viestintäteknologia ja koulu

Vaikka tieto- ja viestintäteknologia on kehittyi 90- ja 2000-luvulla valtavasti ovat koulut laitteistoltaan ja valmiuksiltaan laahaavat kaukana perässä. Tästä hyvänä esimerkkinä käy vuonna 2010 jätetty väliraportti: Tieto- ja Viestintäteknologia koulun arjessa 2009. Tässä väliraportissa esimerkiksi vaaditaan, että kouluille pitää järjestää nopeat Internet-yhteydet ja toimivat teknilliset ratkaisut kouluille. Nämä kaksi asiaa ovat jo hyvinkin arkipäivää länsimaisten ihmisten kodeissa ja arkielämässä. Monella ihmisellä on jo toimiva ja nopea tietoliikenneyhteys taskussaan. Eli puhelimessa. Koulujen perässä laahaamista tämä vaatimus kuvastaa jo hyvinkin voimakkaasti. Tässä samaisessa väliraportissa kylläkin todettaan, että löytyy kouluja joissa tieto- ja viestintäteknologia ovat sulautettu kaikkeen koulun toimintaan. Kylläkin näitä kouluja puhutellaan raportissa edistyneimmiksi sekä kaikista innovatiivisiksi kouluiksi. vaikka U.S.A:ta pidetään monesti teknologian edistys maana ,ei voi täysin samaa sanoa koulumaailmasta. Vuonna 1997 Jenkaissä oppilaiden määrää yhtä tietokonetta kohden oli 24 oppilasta yhtä konetta kohden. Rikkaimissa kouluissa suhde luku oli yhdeksän oppilasta konetta kohden, kun taas köyhissä kouluissa samainen luku oli 64 oppilasta yhtä tietokonetta kohden. Tietenkon pitää muistaa, että tuohn aikaan tietokoneet olivat huomattavasti kallimiipia ja harvinaisempia, verrattuna nykypäivään.

Lähteet:

Väliraportti. Arjen Tietoyhteiskunta, 2009.http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/222/Valiraportti_29.1.2010.pdf

Coley, R. Computers and Classrooms. 1997.http://eric.ed.gov/PDFS/ED412893.pdf

Laru, Jari. Tieto- ja viestintätekniikan luennot, 2011. Oulun Yliopisto.http://jarinopetus.wordpress.com/2011/09/01/1-luento-tieto-ja-viestintatekniikan-opetuskayton-historiaa/