This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

Lapset ja netti

Keväällä 2010 toteutettu Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

Internetiä käytetään paitsi yhä yleisemmin myös entistä useammin. Jo 72 prosenttia suomalaisista käytti nettiä päivittäin tai lähes päivittäin (taulukko 1). Päivittäiskäyttäjien osuus kasvoi vuodessa neljä prosenttiyksikköä. Päivittäinen netin käyttö yleistyy kaikissa ikäryhmissä. Tässä suhteessa siis myös nuoret ja nuoret aikuiset lisäävät edelleen internetin käyttöään. Nopeimmin päivittäinen käyttö yleistyi kuitenkin kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä, lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä kummassakin.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Tilastokeskus. Julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 8/2010.

http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-12-22_002.html

NETTIKIUSAAMINEN

Nykypäivänä yhä useampi lapsi ja nuori viettää ison osan vapaa-ajastaan Internetissä, minkä vuoksi myös nettikiusaaminen on yleistynyt roimasti. Nuorten toiminta verkossa on hyvin sosiaalista ja yhteisöllistä, ja valitettavasti se voi joskus riistäytyä täysin käsistä.
Nettikiusaaminen on yksi kiusaamisen muoto, joka on verrattavissa koulukiusaamiseen.
Netissä suosituimpia kohtaamispaikkoja ovat mm. kuvagalleriat, blogit, chatit sekä nettipelit.

Internetin käytön vaivattomuus ja viestinnän vapaus tekevät kiusaamisesta helppoa. Anonyyminä (nimettömänä) esiintyminen saattaa hämärtää käsitystä siitä, että kiusaaminen satuttaa. Koulukiusaamisen siirtyminen nettiin ja sosiaaliseen mediaan on ikävää myös sen vuoksi, että lapsi tai nuori ei pääse karkuun kiusaamista edes kotona ja vapaa-ajallaan.

Suurin osa netissä tapahtuvasta kiusaamisesta tapahtuu tuttujen välillä. Kiusaaja ja kiusattu tuntevat toisensa koulusta tai vaikkapa samasta harrastuksesta. Yleisimpiä nettikiusaamisen muotoja ovat mm. loukkaavat kommentit esimerkiksi ulkonäöstä.

Kaikilla aikuisilla ei ole omia kokemuksia netinkäytön sosiaalisesta luonteesta, ja tällöin nuori saattaa joutua kohtaamaan yksin netin kiusaamistilanteita.

 

Mitä tehdä, jos lapsi tai nuori kertoo kiusaamisesta?

  •     Tue häntä, älä syyllistä netinkäytöstä vaan kiitä, että hän kertoi     asiasta sinulle.
  •     Kiusaamisviesteihin ei yleensä kannata vastata.
  •     Viesti kannattaa tallentaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
  •     Pohdi lapsen tai nuoren kanssa, miten vastaavia tilanteita voitaisiin välttää jatkossa.
  •     Jos kiusaaja ja kiusattu tuntevat toisensa, on hyvä tiedostaa, että usein löytyy myös aikuinen, joka tuntee heidät molemmat (kerhonohjaaja, opettaja, valmentaja jne.)
  •     Jos nettikiusaaja on samassa koulussa, kannattaa olla yhteydessä kouluun.
  •     Jos toiminta on palvelun sääntöjen vastaista, ota yhteys ylläpitoon.
  •     Jos toiminta on laitonta, ota yhteys poliisiin.

Ruutukaappaus on keino tallentaa mitä kuvaruudulla näkyy. Paina näppäimiä Ctrl ja Print screen (print scrn), sen jälkeen voit avata tyhjän paperin wordista ja käyttää liitä toimintoa, Ctrl ja V (paste). Nettinäkymän voi sitten tallentaa koneelle word -tiedostona.  Tämä on perusasia, joka kannattaa opettaa lapselle tai nuorelle netinkäyttäjälle.

http://www.mll.fi/kasvattajille/kiusaaminen/nettikiusaaminen/

 

Kiusaamista netissä ovat esimerkiksi

  • Pilkkaavat tai uhkaavat viestit
  • Juorujen tai henkilökohtaisten tietojen levittäminen
  • Valokuvien manipulointi ja levittäminen
  • Toisen nimellä esiintyminen
  • Sulkeminen ryhmän ulkopuolelle
  • Salasanojen huijaaminen

http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/nettikiusaaminen/

 

LÄHTEET:

http://www.webopas.net/nettikiusaaminen.html

http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/nettikiusaaminen/

http://www.mll.fi/kasvattajille/kiusaaminen/nettikiusaaminen/

Nettikiusaaminen

Netin riskit

Internet sisältää monia vaaranpaikkoja lapsille. Valitettavan usein lapsilla on esteetön pääsy internetiin niin, ettei kukaan aikuinen ole valvomassa. Lapsi, jonka ymmärrys ei ole vielä  kovin kehittynyt, saattaa jakaa itsestään tietoa, jonka ei tiedä olevan haitallista. Vastaavasti lapsi saattaa kohdata tietoa, joka häiritsee lapsen henkistä kehitystä. Netissä piileviä vaaroja on lukuisia: huumeita, väkivaltaa ja seksiä. Tässä yhteydessä käsitellään kuitenkin vain lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.

Mari Laihon kirjoittaman artikkelin (Lasten seksuaalinen on-line hyväksikäyttö. Pelastakaa lapset ry, 2007)  mukaan tutustuminen virtuaalimaailmassa saattaa olla nopeaa ja suhde voi muodostua nopeasti läheisen tuntuiseksi. Laiho kertoo lisäksi kuinka virheellisten käsitysten luominen on on helppoa ja hyväksikäyttäjät saattavat tavoitella lukuisia lapsia samanaikaisesti.  Lisäksi hyväksikäyttäjät pystyvät verkostoitumaan ja jakamaan materiaalia keskenään.

Laiho viittaa Palmerin ja Staceyn tutkimukseen (2004), jonka mukaan lapset voivat kärsiä seksuaalista riistoa lukuisilla eri tavoilla. Näitä voivat olla muun muassa lapsen houkutteleminen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, lasten alistaminen nettiseksiin tai lapsi voidaan myydä seksuaalista hyväksikäyttöä varten.

Laihon mukaan lapsen hyväksikäyttö altistaa lapsen vakaville vaikutuksille tekohetkellä, mutta myös loppuelämän ajaksi. Netissä tapahtuva hyväksikäyttö saattaa myös tallentua sinne ikuisiksi ajoiksi, eikä sitä poistamisesta huolimatta saada koskaan täysin hävitettyä.  Tavallinen internetin käyttäjä ei hyväksikäyttökuviin juuri törmää, vaikka tosiasiassa lapsia koskevia seksuaalisesti latautuneita kuvia on netissä loputtomasti.

Lapsia eivät netissä vaani pelkästään yksittäiset pedofiilit, vaan verkostoitumisen ansiosta ns. lapsipornon levittämisestä on tullut internetissä osa kansainvälistä seksiteollisuutta, johon liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta.

Lähde:

Pelastakaa lapset ry (2007) Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja uudet viestintäteknologiat: Moniammatillinen yhteistyö (toim. Mari Laiho)

Haettu osoitteesta:

http://pelastakaalapset-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6e1f521e6ce1f266a21e9555d49d9e1/1323179168/application/pdf/74339/Kirja%202007_web.pdf

 

Nettikäyttäytyminen

 

Turvallisen nettikäyttäytymisen taidot eivät kehity itsestään. Olennaista on keskustella lasten kanssa netissä piilevistä vaaroista sekä viisaasta käyttäytymisestä netissä.  Netissä käyttäytymiseen liittyy monenlaisia oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Oikealla nettikäyttäytymisellä netissä vierailu on turvallisempaa itselle, mutta sillä myös kunnioittaa toisia netin käyttäjiä.

Lapsilla ei välttämättä ole kykyä suhtautua kriittisesti netistä löytyvään tietoon, joten lapsille on hyvä opettaa, ettei kaikki ole siltä, miltä vaikuttaa. Netistä löytyy valtavasti hyödyllistä informaatiota, mutta myös haitallista materiaalia. Kasvattajilla on suuri vastuu siitä, millä sivustoilla lapsi liikkuu ja siitä, miten lapsi käyttäytyy netissä. Vanhempien olisi hyvä seurata, mitä lapsi netissä tekee ja millä sivustoilla surffailee.

Nykypäivänä netti on suuri osa yhä useamman lapsen arkea, joten myös koulussa syytä keskustella netissä käyttäytymisestä. Esimerkiksi Kempeleen Kirkonkylän koulu ja Kempeleen yläaste sekä vanhempainryhmät järjestivät yhteistyössä IBM Suomen kanssa syksyllä 2011 yhteisen keskusteluillan lasten turvallisesta netinkäytöstä ja nettikiusaamisen estämisestä. Kempeleen Kirkonkylänkoulun rehtori Jukka Ojala painotti tilaisuudessa koulujen ja kasvattajien vastuuta lasten ohjaamisessa turvalliseen netinkäyttöön. Ojala toivoisi yhteistyötä koulun ja kodin välille, jotta koululla ja kodilla olisi yhteiset netinkäytön säännöt. (Rantalakeus, 2011).

Netistä löytyy useita sivustoja joilta, voi lukea oikeanlaisesta netti käyttäytymisestä. Netiketti on yksi opas netin käyttäjille, jossa kerrotaan laajasti asiallisesta ja turvallisesta netissä käyttäytymisestä sekä netissä piilevistä vaaroista. (Suomen Internetopas)

Myös erilaiset järjestöt ovat kehitelleet nettikäyttäytymisoppaita.  Esimerkiksi MLL on kehitellyt kouluille Laki, nuoret ja netti -aineiston, jonka tarkoituksena on perehdyttää verkon käyttäjän oikeuksiin, velvollisuuksiin ja viisaaseen nettikäyttäytymiseen. (Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2011).

 

Lähteet:

Rantalakeus,16.11. 2011. 35,(46),(8-9).

Suomen Internetopas, Netiketti. Viitattu 7.12.2011.

http://www.internetopas.com/netiketti/

Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2011. Viitattu 7.12.2011.

http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/oppitunnit/laki/

 

 

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Sorppa. Olin siinun tunnuksella täällä näköjään :) Vaihdan omaksi.. :)

t. Jari Laru
jounas   (14.12.2011 10:38)
 

Nettilähteet pitää merkitä oikein!

Alla esimerkki (ei teidän lähdeluettelosta)

TEKSTIIN:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2011).

LÄHDELUETTELOON:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. (26.04.2011). Wikipedia, . Haettu 08.36, 14.12.2011 osoitteesta //fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mannerheimin_Lastensuojeluliitto&oldid=10107615.
jounas   (14.12.2011 10:37)