This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

team-Rookie

Sisältöalue

Työryhmäläiset

Riina http://riinarookie.wordpress.com/

Suvi https://suvintvt.wordpress.com/

Raportin aihe:

Lapset  ja internet

 

Lapset ja internet ( Korjattu versio)

Mikä internet on?

Verkko koostuu äärettömän monesta tietokoneesta, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Internetiin on luotu erilaisia toimintoja ja ympäristöjä, joiden avulla ihmiset voivat lähettää viestejä ja tarkastella erilaisia sivustoja. Internet on avoin ja vapaa ympäristö, jonne kuka tahansa voi lisätä lähes mitä tahansa materiaalia. Kaikki voivat myös lukea ja katsella verkosta löytyvää aineistoa. Toisaalta internet ei ole täysin vapaa ympäristö, koska kaikilla maailmassa ei ole mahdollisuutta tai tietotaitoa sen käyttöön. Silti internet yhdistää maita toisiinsa yli valtion rajojen. (Matikainen 2008 s.23).

Verkko sai alkunsa 1960-luvulla. Amerikkalaiset halusivat kehittää ydinsotaa ajatellen viestintäjärjestelmän, joka ei katkeaisi vaikka osa siitä tuhoutuisi. Tuolloin verkko kutsuttiin nimellä Arpanet. Verkon käyttö levisi 1970-luvulla Nato-maihin ja yliopistoihin. Vuonna 1983 verkon käyttö oli jo niin laajaa, että sitä voitiin alkaa kutsua Internetiksi. Nykyään lapsiperheet ostavat eniten tietokoneita ja käyttävät eniten internetiä. (Matikainen 2008 s.23-33).

 

Lasten internetin käyttö

Yhä suurempi osa lapsista käyttää nykyisin internetiä (Kurki 2007 s.2). Nykyään voidaankin puhua jo nettisukupolvesta. Internetin vaikutus on levinnyt koskemaan niin lasten ajankäyttöä, oppimista kuin koulutustakin (Peura-Kapanen 1998 s.1). Lapset käyttävät internetiä tiedonhakuun ja viihdetoimintaan. Internet antaa myös erilaisia ja uudenlaisia välineitä sosiaaliseen yhteydenpitoon. (Kurki 2007 s.2). Osa internetin innokkaimmista kannattajista, ovat esittäneet, että verkko avaa käyttäjilleen kokonaan uuden maailman identiteetin rakentamiseen (Matikainen 2008 s.82). Internet tarjoaa lapsille pääosin positiiviasia kokemuksia, mutta se voi olla myös pelottava paikka, jossa voi kokea negatiivisia kokemuksia (Kurki 2007 s.2).

Lasten näkökulma internetin käyttöön

Internetiä pidetään tiedonhankinnan ja kommunikoinnin kanavana, jonka käytetyimmät palvelut ovat World Wide Web eli www sekä sähköposti. Lapsia kiinnostavat esimerkiksi keskustelukanavat ja roolipelit. Lapsia kiehtoo internetissä sen dynaamisuus ja vuorovaikutteisuus (esim. Montgomery 1996). Pääasiassa internetiä on pidetty edistyksellisenä ja sen hyviä puolia on korostettu, mutta siihen on liitetty myös riskejä ja epäkohtia erityisesti lasten (alle 15-vuotiaat) kohdalla. (Peura-Kapanen 1998, s.2).

Internetin hyvät puolet lasten näkökulmasta on ajateltu kasvatuksellisina. Sen ajatellaan tukevan lasten kasvamista ja kulttuurien omaksumista niin koulussa kuin kotonakin. Internetin hallinnan omaksumista on pidetty tärkeänä asiana lasten tulevaisuutta ja työmahdollisuuksia ajatellen. On myös väitetty, että internet motivoi herättämään kiinnostusta uusiin asioihin ja tutkimiseen, joita erilaiset uutisoinnin ja monipuolinen tieto yms. tarjoavat. (esim. Hughes 1998, s. 26-28). Sähköpostin käyttö ja keskustelukanaville osallistuminen korostaa vuorovaikutussuhteiden luomista ja kehittämistä sekä ajatustenvaihtamista, mikä on mahdollista myös esimerkiksi eri puolilla maailmaa olevien kanssa (esim. Hughes 1998, s. 27, Peura-Kapanen 1998, s.2).

Huonoina puolina ja riskeinä on pidetty internetin liikakäyttöä ja sen seurauksia sekä sen sisällön haitallisuuksia. Internetin turvallisuudesta on puhuttu paljon etenkin Yhdysvalloissa, missä toisaalta lapsikäyttäjien määräkin on suurissa luvuissa. Eniten keskustelua ja huolenaihetta ovat aiheuttaneet internetissä esiintyvä lapsille haitallinen aineisto sekä internetin välityksellä tapahtuva lasten hyväksikäyttö. (esim. Hughes 1998, s. 2830,  Patterson 1997, Magid 1998). Lapset pystyvät helposti löytämään ja pääsemään käsiksi internetissä esiintyviin väkivalta ja pornografisiin lapsille haitallisiin materiaaleihin ( Peura-Kapanen 1998, s.2).

Internetiin on helppo lisätä tietoa ja kuka tahansa voi julkaista sitä. Tiedon paljous, turhuus, epätarkkuus ja harhaanjohtavuus ovatkin nousseet ongelmaksi, koska tiedon totuudenmukaisuutta on vaikea saada selville. Lapset ovat esimerkiksi löytäneet internetistä pomminteko-ohjeita. Tietoon voi olla usein vaikea suhtautua kriittisesti eikä oikeita ja kuvitteellisia asioita ole helppoa aina erottaa. (Hughes 1998, s. 3031, Peura-Kapanen 1998, s.2-3).

Normaaleista ihmissuhteista syrjäytyminen ja internetin kontrolloimaton käyttö esimerkiksi keskustelupalstoilla on yhdistetty internetin liikakäyttöön (Rantanen & Lehtinen 1998, s. 3031). Nettiaddiktin piirteinä lasten kohdalla on pidetty passiivisuutta, kavereiden saanti pelkästään internetin välityksellä sekä liikunnan puute ja koulunkäynnin laiminlyönti (Peura-Kapanen 1998, s. 3).

Lapsiperheiden internetin käyttö

Selvitysten mukaan tietokoneet ovat yleistyneet kodeissa ja niiden oletetaan yleistyvän jatkossakin. Tarkkoja tietoja esimerkiksi peruskoululaisten perheissä olevista tietokoneista ja niiden lisävarusteista ei kuitenkaan ole käytettävissä. (Nurmela 1998, s. 44-45, 94, Peura-Kapanen 1998, s. 5). Asenteet, tiedolliset valmiudet sekä taloudellinen tilanne voivat vaikuttaa päätökseen uusien tietoteknisten laitteiden ostamisesta (Nurmela 1998, s. 6-7). Lapsiperheissä tietoteknisten laitteiden hankinnan päätösprosessi voi olla kovinkin monimutkainen. Tutkimukset kertovat, että lapsiperheiden tietotekniikan hankinta perustuu hyötynäkökulmiin, kuten työ ja opiskelu sekä halu pysyä yhteiskunnassa kehittyvän tekniikan perässä. Mediat korostavat aikaansa seuraavan kansalaisen internetin käyttöä, joten lastenkin halutaan oppivan käyttämään sitä mahdollisimman varhain. (TEKES 1998).

Tietokoneet ovat osa suomalaisten lasten arkea jo melko kiinteästi. 10-14 vuotiaista noin 90 % oli toiminut tietokoneiden kanssa joko koulussa, kotona, kirjastossa tai muualla vuoden 1996 lopussa. Tietokoneen suurkäyttäjiä oli peruskouluikäisten poikien joukossa. (Laukkanen 1998, s. 44-45). Suomen kouluissa oppilailla on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää tietotekniikkaa verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Internetin käyttö oli suosittua myös kirjastojen koneilla ja yhteyksillä. Tytöt oppivat tietokoneen käytön yleensä koulussa, pojat tutustuvat siihen usein kavereiden kanssa, itsenäisesti tai kerhotoiminnassa. (Laukkanen 1998, s. 46-47, Peura-Kapanen 1998, s. 6).

Eräässä lapsille ja nuorille suunnatussa verkon käyttötapoihin liittyvässä kyselyssä tuli esiin se, että verkko on erityisesti yhteydenpitoväline. Yhteydenpito oli tärkein ja nettiseikkailu toiseksi tärkein käyttötarkoitus tytöillä. Pojilla pelaaminen oli tärkein, mutta iän myötä myös heille tuli yhteydenpidosta tärkein käyttötarkoitus. ( Matikainen 2008, s. 37-38).

Lapset ja internet ( Korjattu versio jatkuu)

Tutkimuksia lasten internetin käytöstä

Lapsista ja mediasta on tehty tutkimuksia jo pitkään, mutta vasta 2000-luvulla tutkimukset alkoivat käsitellä muitakin median muotoja kuin televisiota. Vuodesta 2001 on Tampereen Yliopistolla toiminut Lapset ja tietoyhteiskunta- tutkimusohjelma, joka tutkii millaista on lasten arki, median mukaan tulon jälkeen, ja minkälaisia informaatio- ja viestintävälineitä lapset käyttävät. Tutkimukseen vastasivat 8-10-vuotiaat koululaiset. (Kurki 2007 s.12).

Tutkimuksessa selvisi, että 83 % vastaajien kodeista löytyy tietokone ja lähes kaikki lapset, joiden kotoa tietokone löytyy, käyttävät tietokonetta (98 %).  Pojilla on tyttöjä useammin tietokone omassa huoneessaan. Lapset käyttävät tietokonetta enimmäkseen pelaamiseen (91 %), piirtämiseen (63 %), Internetissä surffailuun (53 %) ja myös vähän koulutehtävien tekoon (15 %). (Suoranta et al. 2001, 37-41, 78, Kurki 2007 s.12).

Tutkimuksen mukaan tietokonetta käytetään paljon kavereiden sekä sisarusten kanssa, mutta eniten yksin (84 %) ja vähiten vanhempien kanssa. Useat lapset pitävät myös itseään parempina tietokoneen käyttäjinä kuin vanhempiaan. (Suoranta et al. 2001, 37-41, 78, Kurki 2007 s.13).

Myös Pelastakaa Lapset - järjestö on tehnyt vuodesta 2001 nettikyselyjä 4-12-vuotiaille lapsille.  Nettikysely on mielipide kysely, eikä siis varsinainen tutkimus, joten sen tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Kyselyn mukaan Internet on jo pienimmillekin lapsille melko tuttu, sillä 28 % vastanneista 4-6-vuotiaista käyttää nettiä useamman kerran viikossa. (Kurki 2007 s.14).

Kyselyssä selvisi, että tytöt käyttävät Internetiä sosiaalisen yhteydenpitoon kun taas pojat käyttävät nettiä pelaamiseen. Vastausten mukaan lasten internetin käyttö kasvaa iän myötä ja netistä löytyvä materiaali järkyttää enemmän, vanhempia kyselyyn vastanneita lapsia. (Kurki 2007 s.14).

Kyselyn mukaan vanhempia vastanneista, erityisesti murrosiässä olevia, koskee nettituttavuuksien häirintä ja kiusaaminen, jos lapset ja nuoret eivät osaa suojautua. Häirinnälle on edellytyksiä koska yli 11-vuotiaat käyttävät Internetiä juuri yhteydenpitoon kavereihinsa, mutta myös tuntemattomiin henkilöihin.  Vastauksista kävi myös ilmi, että hämmästyttävän n. joka viides 11-12 vuotiaista vastanneista olivat tavanneet nettituttaviaan tai saaneet heistä ystäviä. (Kurki 2007 s.15). 

 

TIETÄÄ INTERNETIN KÄYTÖN SISÄLLÖN

IKÄ, V SUKU-PUOLI

Kotona internetyhteys

Kotona ei internetyhteyttä

7-9

%

1012

%

1315

%

7-9

%

1012

%

1315

%

HYVIN

 

SUUNNILLEEN

 

MELKO HUONOSTI

 

EI LAINKAAN

TYTTÖ

 POIKA

TYTTÖ

POIKA

TYTTÖ

POIKA

TYTTÖ

POIKA

68

67

29

28

-

-

4

6

41

38

39

49

15

8

5

5

27

20

51

57

16

18

7

5

39

56

15

13

8

6

39

25

18

12

40

39

13

24

28

24

17

9

36

32

21

28

25

32

N = INTERNETIÄ KÄYTTÄNEET

TYTTÖ

POIKA

29

18

63

64

76

102

15

15

63

79

123

108

 

(Peura-Kapanen 1998)

Ylla olevassa taulukosta näkyy vanhempien tietämys lasten internetin käytön sisällöstä. Taulukosta käy ilmi, niiden lasten joiden kotona on internet, vain harvojen vanhemmat eivät tiedä lainkaan lasten internetin käytön sisällöstä. Vanhemmat ovat hyvin tietoisia nuorempien lasten internetin käytön sisällöstä. Lasten, joiden kotona ei ole internetyhteyttä vanhemmat ovat vähemmän tietoisia lastensa internetin käytön sisällöstä kuin niiden joiden kotona on internetyhteys.

Lähdeluettelo

Kurki, H. (2007). Vilit ja Veerat netissä. Peruskoulun 5. luokan oppilaiden internetin käyttö ja kokemukset siihen liittyvistä uhkista ja riskeistä. Oulun yliopisto. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Pro gradu tutkielma.

Matikainen, J. (2008). Verkko kasvattajana. Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta. Helsinki.

Peura-Kapanen, L. (1998). Lapset ja kaupallinen vaikuttaminen internetissä. Kuluttajatutkimuskeskus.

 

Kuva: http://www.google.fi/imgres?q=lapset+ja+internet&hl=fi&client=firefox-a&hs=3mo&sa=X&rls=org.mozilla:en-US:official&biw=1280&bih=831&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=R6s2DquzPODn9M:&imgrefurl=http://www.siiseli.fi/content/lapsiperheille&docid=2yXM9FpUj_LDdM&imgurl=http://siiseli.fi/kuvat/lapsiperheille/huoletonta-banneri.jpg&w=636&h=320&ei=OZPoTujMLeLm4QTH7NjUCA&zoom=1&iact=hc&vpx=377&vpy=330&dur=361&hovh=158&hovw=315&tx=171&ty=106&sig=107909003269245443875&page=1&tbnh=101&tbnw=200&start=0&ndsp=22&ved=1t:429,r:12,s:0

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.