This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

Tieto- ja viestintätekniikka osana yhteiskuntaa

Tieto- ja viestintätekniikka osana yhteiskuntaa

Kuten jokainen tämän päivän suomalainen tietää, ei yhteiskunnan jäsenenä toimiminen onnistu ilman vähintään alkeistason teknologiataitoja. Jokapäiväisessä elämässämme törmäämme jatkuvasti tieto- ja viestintäteknologisiin laitteisiin, ilmeisimpänä esimerkkinä matkapuhelimet ja tietokoneet. Emme  pysty hoitamaan edes elämän perustarpeita ylläpitäviä toimenpiteitä ilman teknologiaa: ruokakaupassa maksamme sirukorteilla ja laskut on pakko maksaa verkkopankissa ellei halua maksaa pankin palvelumaksua. Yhä enenevissä määrin kotitehtävät ja projektit tehdään näyttöpäätteen ääressä etätyönä, ja tällä hetkellä ajankohtaiset joulukortit korvataan vuosi vuodelta useammin sähköisillä tervehdyksillä. Teknologian kehitys suo meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta voidaanko tätä kehitystä pitää pelkästään positiivisena asiana?
Toki tieto- ja viestintäteknologian kehitys on muuttanut monia asioita parempaan ja helpommin hoidettavaan suuntaan. Näin pohjoisessa asuvana tulee ensimmäisenä mieleen välimatkojen lyheneminen: pystyn suorittamaan esimerkiksi opintoja Helsingin avoimessa yliopistossa ilman, että käyn koko kaupungissa. Nykyään myös etätyöskentely on varsin yleistä, joten työpaikan vaihtaminen ei enää välttämättä edellytä muuttoa toiselle paikkakunnalle. Toisin sanoen alueellinen eriarvoisuus vähentyy: tässä saattaisi olla tulevaisuuden ratkaisu mm. Kainuussa ongelmaksi muodostuneeseen poismuuttoliikkeeseen. Yhteydenpito läheisten ihmisten kanssa on huomattavasti helpompaa, kun aika ja paikka eivät ole rajana, sillä kehittyvän viestintäteknologian avulla on mahdollista pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin ympäri maailman.

Suomi on mallimaa?

Suomessa ollaan totuttu olemaan kärkimaa kaikilla mittareilla mitattuna ja kaiken suhteen. Suomalainen tekniikkaosaaminen on ollut maailman huippua ja Nokia johtava etenkin mobiiliteknologian saralla. Nokian järkkymätön valtakausi on kuitenkin ohi ja kilpailevat yritykset ovat kivunneet uusien innovaatioiden myötä tasoihin ja jopa ohi.

Myös suomalainen yhteiskunta on unohtunut paikoilleen ja nauttimaan saamastaan huomiosta. Maailma kuitenkin muuttuu jatkuvasti ja pysyäkseen huippumaana on Suomessa pyrittävä luomaan uutta ja kehittämän työskentelytapoja uudelleen. 1990-luvulla Suomi kärvisteli talouskriisin kourissa ja rahojen vähyys pakotti esimerkiksi opettajat kehittelemään uusia ideoita, joilla korvata rahan puute. Talouskriisi sai aikaan uusia innovaatioita ja innovatiivisen koulutyön tulos näkyy loistavina PISA-tuloksina.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kouluissa innovatiivisesti on edelleen melko vähäistä verrattuna tekniikan osaan vapaa-ajasta. Suomalaisen koulun tietotekniikkaosaamiselle ja opettamiselle on asetettu 2000-luvun alkupuoliskolla suuria tavoitteita, mutta tavoitteet on ehkä unohdettu, sillä nykypäivän tavallisessa koulussa tietotekniikka osaaminen on hyvin perustasolla oman kokemuksen pohjalta tarkasteltuna. Opettajien koulutuksessa ollaankin pyritty nostamaan tulevien opettajien osaamisen tasoa, jotta kouluilla olevaa tekniikkaa osattaisiin hyödyntää niiden nurkassa pölyyntymisen sijaan (Jari Laru, Luentosarja Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisina sovelluksina, TVT ja yhteiskunta 2011). Onko alan naisvaltaisuus syynä tietotekniikan käytön vähäisyyteen ja epäinnovatiivisuuteen?

2010-luvulla PISA-tuloksiin ja muuhun on saatu hieman etäisyyttä ja asioita nähdään jo eri tavalla. Perspektiivin vaihtuminen on herättänyt suomalaiset tajuamaan, että Suomi ei pysy opetuksen kärkimaana ellei tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetä luovasti oppimisen tukena. Tieto- ja viestintä tekniikka on osa normaalia arkeamme ja se on valtava käyttämätön informaalisen oppimisen lähde. Nykyisin oppimista onneksi mielletään laajemmin ja oppimiselle annetaan mahdollisuus muuallakin kuin opettajan johdolla luokkahuoneessa. Oppimisen mielekkyyteen on myös kiinnitetty enemmän huomiota ja informaalilla oppimisella oppimiseen saattaisi löytyä luonnollinen motivaatio ja innostus.

Tilanne kehitysmaissa

Toisaalta samalla kun teknologia menee eteenpäin, kuilu  kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä kasvaa. Siinä missä kehittyneiden maiden asukkaista noin 60 %:lla on internetyhteys ja keskimäärin enemmän kuin yksi matkapuhelin per henkilö (v. 2008), kehitysmaissa vastaavat lukemat ovat noin 10 % (internetyhteyksiä) ja  57,9 % (puhelimia ).  Määrät ovat kasvussa kokoajan. (Lähde: Jari Laru: TVT ja yhteiskunta luentodiat 2011)

Kun puhutaan tietotekniikasta, pomppaa termi digitaalinen jakautuminen (digital divide) esiin. Tämä jakautuminen on jaettu kahteen osa alueeseen:  1) teknologian saatavuus (access to technology) ja 2) 2000-luvun oppimistaidot (21th century learning skills). Tosin nykypäivänä teknologia on jo aika helposti saatavilla myös kehitysmaissa, joten tämä jakauman ensimmäinen osa-alue ei ole enää niin suuri ongelma kuin aiemmin. (Lähde: Jari Laru: TVT ja yhteiskunta luentodiat 2011)  Tietokoneavusteinen oppiminen onkin tulevaisuutta, ja teknologiaa käytetäänkin opetuksessa yhä enemmän ja enemmän, sillä se on huomattu monipuoliseksi ja tehokkaaksi. 

2000-luvun oppimistaitoihin kuuluu elinikäisen oppimisen käsite, sekä tietotekniikan käyttö olennaisesti. Enää ei haluta koulutuksen putkesta läpi tulevia "suorittajia", vaan koulussa tulisi kiinnittää huomiota oppimistaitojen opetukseen, sekä elinikäisen oppimisen tukemiseen. Koulussa oppilailla tulisi olla mahdollisuus kasvaa pienestä asti tietoyhteiskunnan jäseneksi ja heillä tulisi olla mahdollisuus tietokoneiden käyttöön, sekä pääsy monenlaisiin tietoverkkoihin. (Lähde: Jari Laru: tvt ja yhteiskunta luentodiat)

Tieto- ja viestintätekniikan siirtäminen kehitysmaakontekstiin ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Vaikka teknologian saatavuus onkin helpottunut ja esimerkiksi matkapuhelimien määrä kehitysmaissa kasvaa jatkuvasti, ei teknologiaa silti ole tarjolla lähellekään kaikille. Varsinkin opetustarkoituksessa ongelmia tuottaa rahoituksen vajavaisuus tai puuttuminen kokonaan: esimerkiksi Afrikassa valtioiden ylläpitämien koulujen määrä on vähäinen ja niidenkin varustelutaso varsin alkeellinen, joten viimeisintä opetusteknologiaa on käytössä vain harvoissa paikoissa. Teknologian ei kuitenkaan tulisi olla itseisarvo, vaan sillä tulisi olla aidosti opetuksellinen tarkoitus: ei ole järkevää eikä tarpeellistä käyttää tietokoneita ja muita laitteita vain sen takia, että niistä uskotaan olevan hyötyä. Tarpeen pitää olla todellinen ja ajankohtainen, jotta opetuksesta saataisiin mahdollisimman tehokasta ja miellyttävää. Kehitysmaissa tulisi kouluksesta saada kaikki lapset ja nuoret tavoittavaa ennen resurssien sijoittamista teknologian innovaatioihin.

Tietysti kehitysmaidenkin asukkailla tulisi olla pääsy internetiin jo senkin takia, että sieltä löytyy paljon tietoa esimerkiksi ihmisoikeuksista ja AIDSin ehkäisystä: usein ihmiset elävät huonoissa oloissa sen takia, ettei heillä ole tietoa paremmasta. Monissa pienissä kyläyhteisöissä opetus ja kasvatus perustuu suulliseen perimätietoon ja yhteisön normeihin, jolloin muun maailman meno jää herkästi tietoisuuden ulkopuolelle. Niin lapsilla kuin vanhemmillakaan ei usein ole riittävästi tietoa siitä, mitä hyötyä koulutuksesta on, jolloin lapset jätetään herkästi kotiin tekemään töitä. Tämä seikka ei kuitenkaan korjaannu sillä, että pienen kongolaisen lapsen eteen viedään tietokone ja mokkula: elämän perustaidot kuten lukeminen ja kirjoittaminen täytyy olla hallinnassa, ennen kuin voi alkaa etsiä tietoa muualta. Monissa maissa lukutaitoisten osuus on melko pieni, joten omasta mielestäni koulujen ensisijainen tehtävä on antaa perimmäiset valmiudet elämässä selviämiseen. Kun nämä valmiudet on hallussa, on mahdollista alkaa kehittämään myös muita taitoja.

 

http://www.flickr.com/photos/cheungs4niger/445445515/sizes/z/in/photostream/

Lähteet:

Jari Laru, Tieto- ja viestintäteknologia pedagofisena sovelluksena kurssin luennot, 2011

http://www.sitra.fi/julkaisut/tietoyhteiskunta/sitra154.pdf

 

 

PP-esitys

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Tässä esseessänne voisi olla enemmälti graafisia elementtejä: kuvia, taulukoita ym..

@sheiska Kiitos :)

Täältä kuule pärähtää!

http://www.sitra.fi/julkaisut/tietoyh...

Örr tää ei rupee linkitään suoraa tohon pdf:ään nii tosta löytyy linkki:

http://www.aka.fi/fi/A/Tiedeyhteiskun...

Saisko ne lähteet tähän? Kiitos :)