This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

Hiekkalaatikko Eveliina ja Ellimaija

Työryhmäläiset

Eveliina: evuoti.wordpress.com

Ellimaija: evetelai.wordpress.com

Aihe: Teknologia nyky-yhteiskunnassa

 

 

TVT-kurssin raportin PowerPoint-Esitys

Esitys löytyy täältä.

TVT-kurssin raportti

JOHDANTO

Ennen ei ollut olemassa tietokoneita tai puhelimia, mutta nykyisin suomalaisessa yhteiskunnassa ilman niitä olisi vaikea selvitä. On kulunut vasta neljä vuotta kosketusnäytöllisten puhelimien keksinnästä, ja nykyisin yhä useampi omistaa älypuhelimen. Myös tietokoneet uudistuvat. Ennen käytössä olivat pöytäkoneet, sen jälkeen kannettavat tietokoneet ja nykyisin edellä mainuttujen lisäksi on käytössä myös taulutietokoneet. (Leideunius 2011.)

Tässä raportissa kerromme nyky-yhteiskunnan teknologiasta, ja keskitymme erityisesti tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen Suomalaisessa koululaitoksessa.

 

1. Tietotekniikka nyky-yhteiskunnassa

Nyky-yhteiskunnan yksi elinehto on itsensä jatkuva kehittäminen ja ajantasalla pysyminen. Tiedon määrä on kasvanut valtavasti, ja ihmisen tarvitsevat teknologiaa käsitelläkseen valtavia määriä informaatiota.

Useat työntekijät käsittelevät työssään erilaista informaatiota, ja nykyisin työtehtävät eivät useinkaan lopu työpaikalta lähdettäessä. Kotona voidaan työpäivän päätteeksi lukea esimekiksi työhön liittyviä sähköposteja. Yhä suurempi osa myös opiskelusta on siirtynyt kotiin, samalla tavalla kuin työtehtävät. Osa yhteiskuntamme - ja koko maailman ammateista on sellaisia, joita ilman tietotekniikkaa ei voida suorittaa. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö yhteiskunnassa on kasvanut valtavasti, ja teknologiaa tarvitaankin lähes kaikissa työtehtävissä lähes kaikilla ammattialoilla. Teknologian käyttötaitoa tarvitaan joka puolella, eikä se ole vaatimus vain tiettyihin työtehtäviin. Erilaisen teknologian, tietotekniikan ja Internetin käyttötaidosta onkin tullut yksi perustaito nyky-yhteiskunnassa. (Niemi & Kumpulainen, 2008.)

Teknologian avulla kotoa käsin voi olla yhteydessä internet-kauppoihin, ja hoitaa niiden kautta esimerkiksi ruoka- ja vaateostokset. Internetissä hoituvat suurilta osin myös muun muassa virasto- ja pankkiasiat kuten laskujen maksaminen, veroilmoitusten täyttäminen, etuuksien hakeminen ja niin edelleen. Myös sosiaalisen median merkitys on kasvanut. Nykyisin esimerkiksi yksityshenkilöiden yhteydenpito tuttaviin tapahtuu usein esimerkiksi yhteisöpalveluissa, ja yhä useammat yritykset ovat siirtyneet erilaisiin yhteisöpalvelimiin. Esimerkiki poliisi päivystää Irc-galleriassa ja Facebookissa, poliitikot päivittävät päivityksiään Twitter-palveluun ja erilaiset yritykset ja yhdistykset mainostavat palvelujaan facebookin välityksellä. Sanomalehdet ja uusimmat uutiset voi lukea verkkolehdistä, jotka päivittyvät jatkuvasti ja sen lisäksi internetissä voi esimerkiksi seurata uutisia, tv-sarjoja ja katsoa elokuvia. Internetissä voi myös itse luoda ja jakaa tietoa, ja se mahdollistaa ihmisille paljon erilaisia kanavia toteuttaa omia mielenkiinnonkohteitaan, esimerkiksi kotisivut ja omat blogit mahdollistavat tämän. (Lappi 2002, 1.) 

 

KUVA 1. Nokia_N9_414477b.jpg

 

KUVA 2. Taulutietokoneet.jpg

 

2. Opetusteknologia

Teknologia yksistään ei tuota oppimista, vaan opettajien ja oppilaiden pitäisi osata käyttää teknisiä välineitä oikealla tavalla, jotta opetustavoitteet voisi saavuttaa. Uuden opetusteknologian käyttö ei myöskään ole vain laitteiden asennusta paikalleen. (Lappi, 2002, 1.)

Useasti uusi teknologia on ainoastaan uudenlainen tapa tehdä samoja asioita kuin perinteisen teknologian keinoin. Esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien avulla voidaan käyttää samanlaisia opiskelu- ja opetustekniikoita kuin perinteisellä kynällä ja paperilla. Myös sähköisiä opetusmateriaaleja voi verrata perinteisiin oppikirjoihin. Kouluympäristöjen opetusteknologiat muuttuvat, mutta opettajan tiedot ja taidot eivät ole hyödyttömiä tai liian vanhoja hyödynnettäväksi.(Lappi 2002,1.)

Oppilaat ja opettajat sekä erilaiset teknologiat ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Niiden yhteen saattaminen kuitenkin edellyttää huolellista suunnittelua ja tietoa. Uudet opetusteknologiat muuttavat opeusta, ja esimerkiksi opiskeleminen verkon kautta ja erilaisissa verkkoympäristöissä edellyttävät oppilailta opiskelutekniikoiden muuttumista. Opetustekniikoita pitäisi siis muokata siten, että ne tukevat oppilaan oppimista ja käyttävät hyödyksi oppimisymäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia. (Lappi 2002, 1.)

Usein kouluista löytyy ATK-tukihenkilö tai joku tietokoneisiin enemmän perehtynyt henkilö, jonka tehtävä on pitää huolta laitteista ja ohjelmistopäivityksistä, virustorjunnasta ja muusta teknisestä ylläpidosta, sekä auttaa muuta henkilökuntaa ATK-tekniikan kanssa. Kuitenkin kurssien, opetusmateriaalien ja verkkopedagogisten asioiden suunnittelu on opettajan oma tehtävä. Olisikin tärkeää että tekniikoiden käyttöönotossa ja opetuksen kehityksessä panostettaisiin kurssien, opetuksen ja pedagogisten opetus- ja arviointimenetelmien suunnitteluun siten, että ne ovat sovussa oppimistavottaiden ja verkko-opiskelujärjestelmien pedagogisten suunnitteluperiaatteiden kanssa. Tässä opettajien olisi hyvä tehdä yhteistyötä. (Lappi, 2002, 1.)

Opettajien perehtyneisuus verkkopedagogisiin sekä kasvatustieteellisiin perusteisiin ja nykypäivän ATK- teknologian toimintaan vaihtelee paljon. Jos opettajalla ei ole valmiuksia arvioida opetusmenetelmiä ja analysoida kehityssuuntia, vaatii se opettajilta suurta perehtymistä ja lisää työtä. (Lappi 2002, 1.)

 Tärkeintä ei ole se, käyttääkö opettaja esimerkiksi tektinkäsittelyohjelmaansa tehokkaasti, vaan enemmänkin tärkeää on se, käyttääkö opettaja verkko-opetusjärjestelmää tehokkaasti. Verkkokurssien suunnittelu on kuitenkin liian vaikea asia opittavaksi pikakursseissa. Ei kuitenkaan voi olettaa että kaikki opettajat olisivat kiinnostuneita perehtymään uuteen opetusvälineeseen vapaa-ajallaan. Ei ole myöskään yhden opettajan tehtävä perehtyä asiaan ja toimia muun koulun henkilökunnan tukena oman työnsä ohessa. (Lappi 2002, 1.)

Tietotekniikka ei toteuta itse mitään, vaan teknologiasta on hyötyä vain silloin, kun sitä käytetään silloin, kun käyttäjällä on joku toimiva idea siitä, miten teknologia soveltuu jonkin tavoitehakuisen menetelmän toteutukseen. Teknologia tukee tietyn tehtävän suoritukseen käytettävää tekniikkaa ainoastaan jonkin idean yhteydessä. Olisin tärkeää panostaa uusiin ideoihin, ei ainoastaan uuden teknologian hankkimiseen kouluille. (Lappi 2002, 1.)

Opetusteknologian kehittyessä laitteiston käyttöön tarvitaan entistä vähemmän teknistä ymmärrystä, mutta samalla opetuksen suunnitteluun tarvitaan yhä enemmän verkkopedagogista tietoa. (Lappi 2002, 1.)

Verkko-oppimisympäristöjen oikeanlainen käyttö, verkko-opetus & opiskelu edellyttävät kuitenkin että niiden käyttäjät muodostavat järjestelmän toiminnasta verkkopedagogisen mallin. Rationaalinen ja tehokas opetus vaatii että vähintään opettaja, mieluusti myös opiskelijat, tarkastelevat järjestelmää pedagogin mallin avulla. Siten he näkevät järjestelmän oppimisympäristönä, ei vain opetuksen apuvälineenä. (Lappi 2002, 1.)

Uudet verkkopedagogiset opetusteknologiat muuttavat opettamista, koska se muuttaa myös oppimista. Perinteisen opetuksen- js opiskelutaitojen lisäksi tarvitaan uusia verkko-opetukselle tyypillisiä taitoja. Verkkopedagogiikkaan perustuva opiskeleminen, opettaminen ja suunnittelu edellyttävät ajattelutapojen muutosta, ja siksi opettajat ja opiskelijat tarvitsisivatkin hyvän koulutuksen tästä aiheesta. (Lappi 2002, 1.)

TAULUKKO 1. Tieto ja viestintäteknologian suhde opetukseen

Tieto- ja viestintäteknologian suhde opetukseen:
TVT opetuksen kohteena
TVT oppimisen välineenä
TVT opetuksen järjestämisen työvälineenä

 

Teknologian koulukäytön edistämiseksi on tehty paljon työtä sekä Suomessa että muualla maailmassa. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi onkin yksi teknologian hyödyntämisen kärkimaita.

 

3. TVT:n hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa

Nykyisin yhä useammalla koululla opettajien on mahdollista käyttää hyödykseen tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan. Teknologian käyttö oppimisen välineenä ei kuitenkaan ole suuressa määrin lisääntynyt. Suurimmat ongelmat teknologian käytöstä löytyvät koulukulttuurin ja pedagogiikan vähästä muutoksesta, sekä siitä, että opettajilla ei ole riittävästi pedagogisia malleja siitä, kuinka siirtää teknologiaa omaan opetukseensa. Perusopetuksen tehtävä on opettaa lapsille yhteiskunnan edellyttämät perustaidot, peruskoulun olisi pystyttävä takaamaan kaikille tasaisesti teknologien käytön perustaidot.Yksi merkittävä perustaito nyky-yhteiskunnassa onkin teknologian, tietokoneiden ja internetinkäytön hallinta. (Niemi & Kumpulainen, 2008.)

Taulukko 2. Opetusteknologia koulutusalana - Kyselytutkimus (2011) Tarukannel Ilkka

 

 

3.1 Teknologian koulukäytön ongelmia

Taloudelliset rajoitteet on useasti otettu esille puhuttaessa teknologian opetuskäytön ongelmista. Taloudelliset ongelmat ovat tuttuja lähes jokaiselle koululle. Yksi teknologian opetuskäytön ongelmia on myös koulujen välinen eriarvoisuus: teknologisen ympäristön luonti ja ylläpito vaatii suuria investointeja, ja vaikka kouluja kuntien sisällä kohdeltaisiin samanarvoisesti, syntyy kuntien väliin suuria eroja. (Niemi & Kumpulainen, 2008.)

Myös opettajien osaamisen puute teknologian käytössä on nähty aiheuttavan ongelmia. Sen takia Suomessakin on toteutettu erilaisia tietotekniikkakoulutuksia. Vaikka teknologiaa osataan teknisesti käyttää, sitä ei kuitenkaan hyödynnetä opetuksessa. Opettajilla ei ole tarpeeksi pedagogisia esimerkkejä miten teknologiaa voitaisi hyödyntää luokassa. Yksi teknologian opetuskäytön ongelmista on se, että opettajat eivät pysty aina hyödyntämään atk-tiloja ja laitteita kun siihen olisi tarve. Laitteet toimivat usein hitaasti, joten niiden käyttöä ei pidetä mielekkäänä. Opettajilta puuttuu myös selkeä malli siitä, kuinka opetuksessa voitaisiin hyödyntää teknologiaa, kun sen sijaan heillä on selkeitä malleja esimerkiksi piirtoheittimen käytöstä. Opettajilla ei ole riittävästi pedagogisia vaihtoehtoja joiden avustuksessa voitaisiin hyödyntää teknologiaa eri opetustilanteissa. Opettajat tarvitsisivat siis enemmän tietoa ja taitoa teknologian hyödyntämisestä erilaisten oppilaiden kanssa eri oppimistilanteissa. Olisi tärkeää että opettajat tietäisivät eri ohjelmien yksittäisten ominaisuuksien sijaan esimerkiki miten teknologiaa voisi hyödyntää äidinkielen tai matematiikan opetuksessa. Opettajat tarvitsevat siis pedagogista osaamista teknologisissa ratkaisuissa ja oppimisympäristöjen hyödyntämisessä. Teknologian käytön hallinnalla puolestaan ei näytä olevan yhteyttä varsinaisen teknologian käytön kannalta. Tärkeämpää on teknologian käyttökelpoisuus oman opetuksen kannalta. (Niemi & Kumpulainen, 2008.)

Kouluissa kokeillaan usein uusia teknologioita mielellään, mutta ne eivät kuitenkaan pitkällä aikavälillä muuta koulujen toimintaa. Kun aikaa kuluu, opettajien toiminta palaa teknologian käyttöä edeltäneeseen aikaan ja teknologian hyödyntäminen vähenee. Kehitystyötä olisikin tärkää kohdistaa entistä enemmän koulun rakenteisiin ja pedagogisiin periaatteisiin. (Niemi & Kumpulainen, 2008.)

 

3.2 Tulevaisuuden opettaja

Tulevaisuudessa opettajan tulee osata käyttää teknologiaa tehokkaasti eri oppimistilanteissa erilaisten oppilaiden kanssa. Sen lisäksi opettajat tarvitsevat pedagogista osaamista teknologian mieluisaan ja opetussuunnitelmaa tukevaan hyödyntämiseen. Kouluille ja opettajille tulisikin tarjota enemmän pedagogista tukea, ja tietoa siitä miten teknologiaa voidaan käyttää mielekkäästi ja oppimista edistävästi.

 

POHDINTA

Totuus on että teknologian ja tekniikan jatkuva uudistus ja muutos on nopeaa. Uusimmat laitteet ja ohjelmat tuovat omat haasteensa ja etunsa niin arki- kuin työelämäänkin. Vanhat toimintatavat voivat muuttua radikaalistikin. Sitä ei kannata yrittää paeta tai ajatella että ei minun tarvitse tietää siitä. Se täytyy ehkä vain hyväksyä. Kaikkia uutuuksia mitä mainostetaan ja joista uutisoidaan ei kannata kuitenkaan uskoa paremmaksi.

Tekniikan tehtävä olisi aina helpottaa työskentelyä, ei vaikeuttaa sitä. Kaikki laitteet eivät sovi kaikille. Jotkut laitteet saattavat olla täysin tarpeettomia jopa häiritseviä väärinkäytettyinä. Opetustyössä tämä näkyy mielestämme erityisesti; vaikka laite ulkoa päin näyttäisi nykyaikaiselta, helppokäyttöiseltä ja paljon paremmalta kuin vanhat menetelmät, voi todellisuus olla jotain aivan muuta. Hienot laitteet ja teknologia ei takaa parhaita oppimistuloksia ja motivaatiota koulunkäyntiä kohtaan. Teknologian esim. Smartboardin tulisi helpottaa opettajan työtä; enää ei tarvitsisi kirjoittaa pitkiä laskuja taululle tai yrittää heijastaa pientä ja suttuista valokopiota kirjansivuista valkokankaalle. Jos opettaja osaa käyttää kyseistä ohjelmaa ammattimaisesti, se todella helpottaa opettajaa ja oppilaita. Jos taas koko tunti menee siihen, että opettaja häslää ja kompuroi teknologian kanssa, oppilaat luultavasti närkästyvät, eivätkä jaksa enää keskittyä.

Teknologian muutosnopeus tuo paljon haasteita tuleville opettajille. Opettajia pitäisi mielestämme tukea tässä asiassa mahdollisimman paljon. Voisi järjestää kursseja, joilla opeteltaisiin käyttämään uusia välineitä kuten Smartboardia ja Ipadeja mielekkäästi opetuksen tukena. Opettajat ovat elinikäisiä oppijoita, heidän pitää yrittää pysyä muutoksen mukana parhaansa mukaan. On vaikea yrittää ajatella miten kouluympäristö voisi vielä muuttua kun olemme myöhemmin opettajina. Toisaalta kun vertaa omaa kouluaikaamme nykyiseen, voi huomata kuinka paljon on tapahtunut jo niinkin lyhyessä ajassa.

Suhtaudumme teknologiaan positiivisesti mutta mielestämme sitä ei kuitenkaan tarvitse sekoittaa kaikkeen ja sen ei tarvitse olla esillä kokoajan. Oppia voi niin monella muullakin tavalla. Emme pidä ajatuksesta että esimerkiksi perinteiset koulukirjat tai kirjat yleensäkin muutettaisiin elektroniseen muotoon. Teknologiaa saa olla, mutta sen ei tarvitse määrittää koko elämää.

 

LÄHTEET

Ahtiainen P. 2011. Uusi Nokia N9 on MeeGo-älypuhelin. Haettu Joulukuu. 2011. osoitteesta http://pietar.in/wp-content/uploads/2011/06/Nokia-N9_.jpg

Herttua I. Tiivistelmä Tekniikan maailman 17/11 artikkelista, s. 32-37. 10-tuumaiset Android-taulutietokoneet. Kuva 17_11_Taulutietokoneet.jpg. Haettu Joulukuu 2011 osoitteesta http://tekniikanmaailma.fi/s/f/editor/17_11_Taulutietokoneet.jpg

Lappi O. (2002) Opettaminen verkossa ja Verkkoopiskelu. LUKU 1. Haettu Joulukuu. 2011. osoitteesta http://www.mv.helsinki.fi/home/olappi/yopeda/verkkoopas/verkkoopetusopas.htm

Leidenius K. (2011.) Tulevaisuuden tekniikka.  Sivu 26. Luettu Joulukuu 2011. Tietotekniikka.

Niemi H. & Kumpulainen K. (2008.) CICERO Learning -selvitysraportti. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA. Haettu Joulukuu. 2011. osoitteesta http://www.cicero.fi/documents/CICERO_TVT-selvitysraportti.pdf.

Petlin T. (1997.) Tietokoneavusteinen opetus ala-asteella -tietoverkkoja käyttävän opettajan näkökulma- .Haettu Helmikuu. 1997. osoitteesta http://www.tkukoulu.fi/~tpetlin/gradu/gradu.html

Tarukannel I. (2011.) Opetusteknologia koulutusalana. Haettu Joulukuu. 2011. osoitteesta https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34364/Tarukannel_Iikka.pdf?sequence=1

Tertsunen T. (1999.) Toimintatutkimus tietokoneavusteisten opetusohjelmien hyödynnettävyydestä ammatillisessa koulutuksessa sähköalalla. LUKU 3. Haettu Joukuu. 2011. osoitteesta http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/pg/tertsunen/3luku.html

KUVA 1. (2011.) Nokia_N9 jpg.Haettu Joulukuu. 2011. osoitteesta http://www.puhelinvertailu.com/uutiset.cfm/2011/06/20/nokia_n9_pressikuvat_vuotivat

KUVA 2. (2011.) 17_11_Taulutietokoneet.jpg Haettu Joulukuu. 2011 osoitteesta www.tekniikanmaailma.fi/ kuva-ja-aani/vertailut/tm...

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.