This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

HiekkalaatikkoN+J+I

Medialukutaito

 

Medialukutaito

 

 

Koulussa on tärkeä opettaa oppilaille jo melko varhaisessa vaiheessa medialukutaitoa: esimerkiksi kriittisyyttä ja turvallista tapaa etsiä tietoa. Internet on mahdollistanut helpon pääsyn kaikenlaisen tiedon äärelle, ja on tärkeää, että lapset eivät altistu heille sopimattomille sivustoille. Mutta kuinka mediataitoja kannattaa opettaa lapsille koulussa?

Oppilaat, jotka osaavat jo lukea, voisivat ensiksi tutustua kirjallisiin teoksiin, esimerkiksi sanomalehtiin. Hauska tehtävä olisi etsiä sama uutinen eri lehdistä ja verrata niitä toisiinsa: millä tavalla asia on kerrottu, mikä on uutisen pääpaino, vaikuttaako lehden kohderyhmä uutisointiin? Lisäksi voitaisiin ottaa esille vaikka nyt paljon julkisuutta saanut Kärkkäisen Magneetti-julkaisu, jota jaetaan ilmaisjakeluna koteihin. Lehdessä on samoja aiheita, kuin mitä vaikkapa Kalevassa, mutta näkökulmat ovat päinvastaisia kuin yhteiskunnassa yleisesti. Näin lähestyttäisiin konkreettisesti mediakriittisyyttä, sillä näin saataisiin lapset pohtimaan mikä lehti on oikeassa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta? Onko se vain salaliitto, vai onko se fakta, että napajäätiköt sulavat ja ihminen toiminnallaan on siihen syyllinen?

Vaikka medialukutaidon opettaminen on pääasiassa vanhempien vastuulla, tulee koulunkin sitoutua kasvattamaan kriittisiä median tulkitsijoita. Medialukutaito kehittyy läpi elämän, joten myös aikuisena on mahdollista kehittyä. Lasten kannattaa myös altistua useille erilaisille medioille (internet, sanomalehdet, sarjakuvat, pelit, lehdet jne.), jotta medialukutaito kehittyy monipuoliseksi.

Internetistä löytyy melko paljon materiaalipankkia kouluihin. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta löytyy paketteja esimerkiksi nettikiusaamis- ja peliaiheista alakoululle, niin oppitunneille kuin vanhempainiltoihin. Mediakasvatuskeskus Metkan sivuilta taas löytyy vinkkejä eri medioiden käsittelytapoihin alakouluissa. Esimerkiksi mainoksia voi pohtia lasten kanssa esimerkiksi leikkimällä lasten kanssa kauppaleikkiä, jossa samalla mietitään kaupan keinoja mainostaa tuotteita. Kolmas hyvältä sivustolta vaikuttava on www.medialukutaito.fi, jossa wiki-toiminnolla voi etsiä määritteitä mediakäsitteistä ja hakea hakukoneella materiaalia oppitunneille.

Valmista materiaali löytyy siis helposti ja se on niin vanhempien kuin opettajien saatavilla.                   

 

Medioiden huonot puolet

Eri medioilla on hyvien vaikutustensa lisäksi monia huonoja puolia. Huonoista puolista on hyvä olla tietoinen, sillä mediat ovat iso osa jokaisen arkipäivää. Erilaisia medioita ovat muun muassa internet, televisio, radio ja sanomalehdet. Ohessa on taulukko lasten netinkäyttötavoista. Siitä ilmenee, että melko moni nuori juttelee internetissä myös tuntemattomien kanssa, mutta harva kuitenkaan tapaa heitä kasvotusten.

Lasten netinkäyttötavat (Pelastakaa Lapset Ry, 2006b)

Eriytyisesti internetin huonoja puolia on melko helppo luetella, mutta niitä kaikkia ei aina välttämättä tule ajatelleeksi. Internetissä jokainen voi esiintyä anonyyminä tai jonakin toisena henkilönä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi huijatuksi tulemisen. Pedofiili voi esiintyä mukavanoloisena kymmenenvuotiaana tyttönä lapsellesi, joka haluaisi saada vain lisää kavereita. Saatat saada sähköpostiisi mitä kummallisempia rahapyyntöjä köyhänä afrikkalaisnaisena esiintyvältä henkilöltä, joka on menettänyt työnsä ja lapsensa. Tämä kaikki on valitettavan yleistä internetissä, ja juuri siksi on hyvä keskustella internetin vaaroista.

Sosiaalisessa mediassa saattaa kuka tahansa tulla kiusatuksi. Esimerkiksi irc-galleriassa, blogeissa ja keskustelupalstoilla esiintyy usein negatiivisia kommentteja, jotka loukkaavat vastapuolta. Nettikiusaamiseen sisältyy loukkaavien kommenttien lisäksi muun muassa valokuvien manipulointi, toisen nimellä esiintyminen sekä sulkeminen keskustelun tai ryhmän ulkopuolelle. (http://www.mll.fi/kasvattajille/kiusaaminen/nettikiusaaminen/)

Kaikissa medioissa esiintyy väkivaltaa, mutta sen vaikutukset ovat yksilöllisiä. Joillekin väkivalta-aineisto tuottaa ahdistusta, osa ei niistä välitä, ja osan oma agressiivinen käytös taas vahvistuu väkivalta-aineiston takia. Mediaväkivalta saattaa aiheuttaa turvattomuuden ja epäluottamuksen tuntemuksia, mikä voi lisätä ahdistuneisuutta ja painajaisia. (https://mll-fi.directo.fi/vanhempainnetti/tietokulma/lapset_ja_media/median_vaikutuksia/mediavakivalta/)

Internettiin ladattuja kuvia ja tietoja ei välttämättä koskaan saa lopullisesti poistettua. (http://www.ehkapa.fi/klaarihelsinki/wp-content/uploads/2009/06/hiirihukassa3.pdf) Kannattaa siis harkita, mitä itsestään paljastaa internetissä. Omia henkilötietoja ei kannata kertoa kenelle tahansa. Salasana kannattaa myös pitää omana tietona, sillä salasanan joutumisesta vääriin käsiin voi aiheutua monia hankaluuksia.

Internetin kuten muidenkin medioiden yksi piirre on valtava tiedontulva. Oikean ja väärän tiedon erottaminen voi olla vaikeaa. Medioissa, erityisesti joissakin sanom­­­alehdissä, asioita usein liiotellaan ja niistä kerrotaan vain osa. Näin todellisuudessa pienikin myrsky saadaan vaikuttamaan uhkaavalta sääilmiöltä käyttämällä erilaisia vahvikesanoja.

Medioilla on huonojen puoliensa lisäksi kuitenkin lukuisia hyviä puolia. Lapsille olisi hyvä antaa mediakasvatusta niin koulussa kuin kotonakin. Eri mediat ovat nykypäivää ja osa meidän jokaisen arkea.

 

Medioiden hyviä puolia

Media on hyvin vahva vaikuttaja ihmisten mielipiteisiin. Kaikki käsitykset esimerkiksi julkisuuden henkilöistä ovat suurimmaksi osaksi median luomia. Media esittää asiat siinä valossa, missä ihmisten halutaan asia näkevän. On tärkeää osata tarkastella mediaa kriittisesti ja käsittää, että nekin mielipiteet ovat vain jonkun toisen ihmisen mielipiteitä.  Medialukutaito on tärkeä taito, sillä on osattava tarkastella tarjolla olevaa informaatiotulvaa kriittisesti. Medialukutaito kehittyy hiljattain, ja kokemuksen kautta oppii erottamaan olennaisia ja tärkeitä asioita kaiken mahdollisen tiedon seasta. Mediakasvatus kuuluu sekä koululle että kodille, sillä medialukutaidosta on tullut niin keskeinen taito.  Medialukutaito ei ole pelkästään taitoa erottaa olennainen informaatiotulvasta, vaan siihen kuuluu myös taito osata käyttää median laitteita ja käyttöjärjestelmiä sekä ohjelmia.  Medialukutaito on sidoksissa TV:hen Internettiin ja mobiiliyhteyksiin.

 Medialukutaidon osaava henkilö voi hyödyntää median laitteita, ohjelmia ja käyttöjärjestelmiä työssään ja vapaa-aikanaan, sekä tarkastella kriittisesti tietotulvaa ja saada selville hänelle itselleen merkityksellisiä asioita ja uutisia.  TV on todella monessa kodissa ja se tarjoaa myös kaikenlaista tietoa. Hyvän medialukutaidon avulla osaa käsitellä TV: stä saatavaa tietoa. Internet on täynnä kaikenlaista tietoa ja siitä on paljon hyötyä, jos osaa suodattaa suuresta osasta pois epäolennaisen.  Internet on nykyään myös sosiaalisille tilanteille avoin paikka muun muassa facebookin ansiosta. Internet mahdollistaa yhteydenpidon tuttuihin ihmisiin, eikä puhelin ole enää ainut yhteydenpitoväline. Medialukutaidon hyvinä puolina ovatkin sosiaalisten suhteiden ylläpito helposti Internetin välityksellä ja tärkeän tiedon saaminen nopeasti. Uutisetkin voi lukea nopeasti Internetistä, jos tietää luotettavia uutislähteitä ja osaa erottaa olennaisia asioita. Medialukutaidon avulla voi saada enemmän tietoa ja siirtää olennaista tietoa myös toisille. Medialukutaito edesauttaa oppimista, sillä uusia asioita on enemmän saatavilla, kun niitä osaa etsiä luotettavista lähteistä ja mediaa voi käyttää apuvälineenä oppimisessa. Medialukutaidon hyvänä puolena on myös uuden tiedon luominen, sillä tietoa on niin paljon saatavilla, että sieltä on helppo löytää edes jotain tärkeää ja olennaista. Medialukutaidon kehityttyä voi hyödyntää mediaa ja käyttää sitä apuvälineenä tiedon luomisessa. Hyvä medialukutaito edellyttää Sosiaalista mediaa voi hyödyntää opetuskäytössä. Hyvänä puolena on se, että lapselle kehittyy kyky olla toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa niin, että siitä on hyötyä sekä hänelle itselleen että muille. Parhaimmillaan medialukutaidosta hyötyy monessa tilanteessa ja voi tuottaa myös uutta tietoa. Median avulla voi myös siirtää omia tietojaan muille, jos mediaa osaa käyttää oikein.

 

LÄHTEET:

www.medialukutaito.fi

www.mediametka.fi

www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus

Mediaväkivalta. MLL. Haettu 11.12.2011 osoitteesta https://mll-fi.directo.fi/vanhempainnetti/tietokulma/lapset_ja_media/median_vaikutuksia/mediavakivalta/

Nettikiusaaminen. MLL. Haettu 11.12.2011 osoitteesta http://www.mll.fi/kasvattajille/kiusaaminen/nettikiusaaminen/

Hiiri hukassa. Opas vanhemmille mediakasvatuksesta. Haettu 11.12.2011 osoitteesta http://www.ehkapa.fi/klaarihelsinki/wp-content/uploads/2009/06/hiirihukassa3.pdf

http://fi.wikipedia.org/wiki/Medialukutaito.

Hyvää Joulua!

Nina

Jasmin

Media

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Tuohon edelliseen viitattaisiin tekstin sisällä tyyliin (Medialukutaito, 2011)..
LaruX   (13.12.2011 13:03)
 

NETTILÄHDE (esim. teidän wikipedia lähde)

Medialukutaito. (25.03.2011). Wikipedia, . Haettu 11.00, 13.12.2011 osoitteesta //fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Medialukutaito&oldid=9964339.
LaruX   (13.12.2011 13:01)
 

Tuo "media" kuva kaipaisi lähdetietoa... mistä se on, kuka sen on tehnyt jne.. Esim: mediakasvatusliitto (2001). http://medialiitto.fi :)
LaruX   (13.12.2011 13:01)
 

Tuo "media" kuva kaipaisi lähdetietoa... mistä se on, kuka sen on tehnyt jne.. Esim: mediakasvatusliitto (2001). http://medialiitto.fi :)
LaruX   (13.12.2011 12:57)
 

@eimpola höpöhöpö
nhirvela   (15.11.2011 13:51)
 

Tylsää :D
eimpola   (15.11.2011 13:39)
 

Ja onnellista uutta vuotta!
nhirvela   (15.11.2011 13:18)