This is a free Purot.net wiki
Pages

Tämä Wiki on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan TVT-opetuksen opetuswiki.

2011 KTK/Oulun yliopisto/Jari Laru

  • View:

Sonja ja Marika hiekkalaatikolla

Sisältöalue

 

TVT- kurssin raportti

 

Johdanto

 

Valitsimme tieto- ja viestintätekniikan ensimmäisen kurssin lopputyön eli laajennetun tiivistelmän aiheeksi medialukutaidon, johon päädyimme luennoitsijamme Jari Larun luentoaiheiden innoittamana. Ajattelimme medialukutaitouteen syventymällä kehittävämme itseämme niin yksityiselämän osalta kuin opettajaopiskelijaroolissakin. Aihepiiri on parhaillaan niin puhuttu, niin ylistävässä kuin kritisoivassakin mielessä, että on perusteltua paneutua siihen. Päädyimme tutkimaan eri tieteellisiä lähteitä, joista parhaiten tehtäväämme vastasivat Internetin kautta löytämämme väitöskirjat ja pro gradu- tutkielma. Painettua materiaalia emme tietolähteeksi saaneet, sillä teemojamme käsitteleviä kirjoja ei ollut sillä hetkellä lainattavissa.

Käsitämme medialukutaidon yksilön henkilökohtaiseksi osaamiseksi median esitysten, toteutusten ja tulkinnan osa-alueilla (Kotilainen, 2001). Tarkastelemme tässä tiivistelmässä medialukutaitoa ensin opettajankoulutuksen näkökulmasta siitä, miten opettajien asenteet ja oma kiinnostuneisuus teemaan vaikuttavat ja millaisia valmiuksia opettajankoulutus antaa tuleville opettajille toimia alati muuttuvassa ja kehittyvässä tietoyhteiskunnassamme. Toisessa luvussa keskitymme katsomaan medialukutaitoa alakoululaisten silmin siihen, miten se ilmenee lasten arjessa ja koulussa.

 

 

KUVA 1. LÄHDE: http://www.hyvejohtajuus.fi/4778/analogian-logiikka-tai-mediapaasto/&tx=122&ty=120&sig=103777183586088680950&page=1&tbnh=125&tbnw=125&start=0&ndsp=19&ved=1t:429,r:6,s:0

 

 

 

1. Medialukutaidolliset valmiudet

 

Opettajankoulutuksen tehtävänä on valmistaa eri lähtökohdista tulevat yksilöt tulevassa työssään pärjääviksi osaajiksi. Ammattitaidon ja riittävän mediakompetenssin varmistamiseksi on koulutuksen siis tuettava esimerkiksi opettajaopiskelijoiden pätevyyden sekä halujen ja kykyjen kehittymistä työelämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Koska opettajan tehtävä on myös sopeuttaa oppilaat yhteiskuntaamme, tarvitsee hän valmiuksia siihen, kuinka välitetään kokemuksia ja ymmärrystä mediakulttuurissa toimimisesta, demokratiamme erilaisten julkisten yhteisöjen vuorovaikutuksesta ja muista toiminnan mahdollistavista seikoista. (Kotilainen, 2001.)

Sopeuttaminen toteutetaan varmistamalla oppilaiden oma, aktiivinen osallistuminen tiedonrakennusprosessiin. Opettajasta riippuu, kuinka paljon rajoja ylittävää kommunikatiivista eli viestinnällistä kulttuuria opetukseen saadaan integroitua, eli käytännössä, kuinka paljon tehdään konkreettista yhteistyötä luokan ulkopuolisten tahojen, esimerkiksi paikallisen mediayrityksen tai muiden julkisten yhteisöjen kanssa. Lopulta opettajan tekemät valinnat siis vaikuttavat merkittävästikin siihen, millaiset valmiudet oppilaille voi kehittyä. (Kotilainen, 2001.)

 

2. Opettajien mediakompetenssin erot ja niiden vaikutukset

 

Opettajilta odotetaan ajan haasteisiin vastaamista eli oman mediakompetenssinsa kehittämistä ja ylläpitoa, vaikka viestintäkasvatusta ei ole sisällytetty opettajien perus tai täydennyskoulutukseen yhtään tai riittävästi. Tämä tarkoittaa, että olisi omaksuttava perinteisen tiedonjakajan tilalta uusi, aktiivista oppimista, osallistumista ja viestinnällisyyttä korostava rooli. Huolimatta kaikista tasa-arvoseikoista, on silti lahjomaton fakta, että opettajien kyvyt ja siten medialukutaitojen opetus ei ole edes kansallisella tasolla laadullisesti samanlaista. (Kotilainen, 2001.)

Opettaja on luokassa se henkilö, joka viestintäkasvatuksesta vastaa ja opettajia on mahdotonta asettaa valmiuksiensa perusteella samalle viivalle. Opettajan tausta, elämänkaari, sukupuoli, ikä, tiedolliset ja taidolliset valinnat, viestintäkasvatuksen koulutukseen osallistuminen, oma kiinnostuneisuus, kokemukset, persoonalliset valinnat, sitoutuneisuus, hänen edustamansa aineryhmä/painotusalueensa jne. aiheuttavat huomionarvoisaa diversiteettiä kentällä. Toiset (viestintäkasvatukseen sitoutuneet) opettajat ovat sitoutuneempia käyttämään vapaa-aikaansa siihen, että seuraavat toisinaan niitä tv-ohjelmia ja radiokanavia, joista oppilaatkin ovat kiinnostuneet, toiset eivät näe sen kuuluvan työnkuvaansa. Eroja koulujen luomiin viestintäkasvatuksen toteuttamismuotoihin luovat myös ajan, rahan ja oppimateriaalien rajallisuus tai puute. (Kotilainen, 2001.)

Kotilainen viittaa lukuisiin lähteisiin (mm. Habermas, Kellner, Tufte, Erstad) puhuessaan vuosituhannen vaihteen mediakulttuurin kansalaisihanteesta. Hän kuvailee hahmon itsenäiseksi, osallistuvaksi toimijaksi, joka hallitsee ja käyttää mediaa hyväkseen kriittisesti. Opettajille ihanteeseen pyrkiminen vahvistaa useita työssä edullisia piirteitä: ehkäpä he löytävät oman tyylinsä ja ovat kyvykkäitä ryhtymään muutoksiin työhönsä liittyvissä asioissa. Heillä on siis mediakompetenssin aikaansaamaa vahvistunutta toimijuuttta. On tapahtunut valtautuminen eli voimaantuminen (empowerment). Opettajat, jotka ovat kiinnostuneita opettamistaan aiheista ja aiheen parissa kehittymisestään, pyrkivät vuorovaikuttavaan yhteistyöhön ja nostamaan mediassa esitettyjä ajankohtaisia teemoja mukaan opetukseen, kokevatkin itsensä ammattitaitoisemmiksi. (Kotilainen, 2001.)

 

3. Medialukutaito lasten elämässä

 

Nykyisin eurooppalaiset lapset aloittavat median säännöllisen seuraamisen keskimäärin jo noin kolmevuotiaina. Lisäksi lasten itsenäinen mediankäyttö on lisääntynyt ja on kasvavissa määrin aikuisten valvonnan ulkopuolella.  (Koivusalo-Kuusivaara, 2007.) Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä alttiimpia he ovat median vaikutuksille. Iän mukanaan tuomiin kognitiivisiin taitoihin ei juurikaan pystytä vaikuttamaan, mutta medialukutaitoa ja sisältöjen kriittistä tarkastelua voidaan onneksi opettaa. (Kota-aho, 2009.) Tätä varten tarvitaan medialukutaidon lähempää tarkastelua lasten elämässä.

Kun kontekstina on lapsen maailma, medialukutaidon voidaan katsoa koostuvan yleisestä tiedosta, jota lapsilla on mediasta, kyvystä tulkita median välittämiä sisältöjä sekä taidosta käyttää mediavälineitä. (Koivusalo-Kuusivaara, 2007).

 

TAULUKKO 1. MEDIAKOMPETENSSIN OSA-ALUEET

Mediakompetenssin osa-alueet

Mediakriittisyys

Mediaoppi

Refleksiivisyys

Median sisällöt ja muotoilu

Eettinen arviointi, yhteiskuntavastuu

Käyttötaito, tieto

Käyttötarkoitus, luonne

Kulttuurisidonnaisuus

         

 

 

Lisäksi voidaan puhua mediakompentenssin käsitteestä, jota käytetään mediakasvatuksen piirissä ja jota havainnollistamme oheisella taulukolla. Mediakompetenssi auttaa määrittelemään medialukutaidon käsitettä, ja sillä tarkoitetaan lapsen kykyä nauttia mediasta, oppia sen avulla ja käyttää sitä hyväkseen eri tavoin: kriittisesti, teknisesti, luovasti ja toiminnallisesti. Mediakompetenssin käsite voidaan vielä purkaa neljään eri osaamisalueeseen:

 

1) mediakriittiseen osaamiseen, joka sisältää mediasisältöjen eettisen arvoinnin ja yhteiskuntavastuullisen näkökulman

2) mediaoppiin, joka koostuu medioiden käyttötaidosta ja niitä koskevasta yleistiedosta

3) refleksiiviseen käyttöön eli ymmärrykseen siitä, mitkä ovat omat käyttötarkoitukset medialle ja mikä on median yleisluonne

4) median sisältöjen ja muotoilun ymmärrykseen, joka tarkoittaa käsitystä siitä, että media on aina kulttuurisidonnaista. (Koivusalo-Kuusivaara, 2007.)

 

3.1 Medialukutaito kotona

Lapsilla on entistä useammin henkilökohtaisia viestintävälineitä. Yli puolet brittilapsista omistaa oman television ja kehitys on samansuuntaista useissa muissa maissa. Omasta huoneesta tai muualta kotoa löytyvien mediavälineiden saatavuus ei kuitenkaan ole suorassa yhteydessä aktiivisen median käytön kanssa: tietokoneen tai Internet-yhteyden puuttuessa kotoa lapset ja nuoret käyttävät sujuvasti esimerkiksi kirjaston ja kavereiden mediavälineitä. (Koivusalo-Kuusivaara, 2007.)

Tämä johtaa siihen, että vanhemmat eivät pysty aina valvomaan lapsen median käyttöä, osallistumaan siihen tai olemaan läsnä median käyttötilanteissa. Voidaan myös kysyä, saavatko täysin nykyisestä poikkeavassa mediaympäristössä kasvaneet vanhemmat riittävästi tukea ja tietoa ymmärtääkseen lapsensa mediakäyttäytymistä ja ollakseen auktoriteetteja asian suhteen. (Kota-aho, 2009.)

 

 

3.2 Medialukutaito koulussa

Kuten todettu, vanhempien mahdollisuudet valvoa lasten mediakäyttäytymistä ja vahvistaa medialukutaitoa ovat usein rajalliset. Tähän vaikuttavat työ- ja koulupäivien eri pituudet ja ajoitukset sekä lasten lisääntynyt itsenäinen median käyttö. Voidaankin siis perustellusti pohtia, voisiko koululla ja opettajilla olla suurempi rooli lasten medialukutaidon kehittämisessä. (Kota-aho, 2009).

Lapsen kehitystaso vaikuttaa huomattavasti kykyyn tarkastella kriittisesti median sisältöjä. Tämä tulisi ottaa huomioon myös koulun mediakasvatuksessa. Medialukutaidon vahvistamiseen tähtäävä toiminta olisi hyvä suunnitella niin, että aihetta lähestytään lapsen oman kokemusmaailman kautta ja etsitään sieltä keinoja asian käsittelemiseksi. (Kota-aho, 2009).

 

Pohdintaa

 

On sanomattakin selvää, että ympäristömme nopea kehittyminen haastaa meidät pysymään mukana aivan uudella tavalla. Odotukset kasvavat, tieto vanhenee uusiutuessaan, koulutuksen on haasteellista tarjota ajan vaatimia oppisisältöjä opiskelijoille, opettajien, vanhempien ja muiden kasvattajien resurssit valvoa ja ohjata mediankäyttöä heikkenevät ja niin edelleen. Meidän on vain tehtävä parhaamme. Se onneksi riittää.

 

Lähteet

 

Koivusalo-Kuusivaara, R. (2007), Lapset, media ja symbolinen vuorovaikutus, Helsingin yliopisto. Haettu 7.12.2011 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3913-3

 

Kota-aho, J. (2009), Lapset mainonnan kohteena - ensi- ja viidesluokkalaisten lasten käsitys lapsille suunnatusta televisiomainonnasta, Turun yliopisto. Haettu 7.12.2011 osoitteesta http://www.edu.utu.fi/laitokset/tokl/tutkimus/julkaisut/Kota-ahoJenni.pdf

 

Kotilainen, S. (2001), Mediakasvatuksen haasteita opettajankoulutukselle, Tampereen yliopisto. Haettu 7.12.2011 osoitteesta http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5072-8.pdf

 

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.